|
1. Rejection Role
2. Overload
3. Figure Number Five
4. Strangler
5. Light The Torch
6. Departure Plan
7. Cranking The Sirens
8. Brickwalker
9. The Mindmaker
10. Distortion Sleep
11. Downfall 24
|
Soilworkin edellinen levy, “Natural Born Chaos”, oli niin täydellinen suoritus kriitikoiden ja ostavan yleisön mielestä, että yhtyeelle on nyt edessään miltei mahdoton tehtävä ylittää se odotusten rima, jonka NBC nosti erittäin korkealle. Miten ”Figure Number Five” pärjää mittelössä? Meneekö Soilwork ylitse uudesta ennätyskorkeudesta? Valitan, rima tulee pitkän väpätyksen jälkeen alas.
Nimittäin, levyltä löytyy kyllä miltei kaikki samat ainekset, joista keitettiin voittajasoppa nimeltä NBC, mutta tällä kertaa on jotain jäänyt puuttumaan. Levy on soundillisesti loistokasta jälkeä (ei ihme, kun kiekko on nauhoitettu Fredmanilla, Dug-Outissa ja Queenstreet Recording studiosilla), bändi soittaa helvetin hyvin, soolot ovat melodiaa täynnä ja laulaja Björn ”Speed” Strid kuulostaa paremmalta kuin koskaan aikaisemmin. Tämä kaikki ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että Figure Number Five on yksinkertaisesti varsin puuduttava levy.
Materiaalin puolesta mennään hyvin kiltisti NBC:n viitoittamalla reitillä ja vielä paikoitellen kevyemminkin. On konetaustaa, ärjyttyjä säkeistöjä ja sitten niitä puhtaasti laulettuja, huippukauniita kertosäkeitä (joihin on kuulemma oikein erityisesti paneuduttu tällä levyllä). On paha mennä osoittelemaan biisimateriaalista mitään selkeitä heikkouksia, sillä aivan selviä täytepaloja ei levylle ole mahtunut (paitsi levyn avaava ”Rejection Role”, joka on mielestäni niin tylsä suoritus kun voi vain olla). Selkeä videobiisi voisi olla vaikkapa ”Overload” ja levyn loppupuolelta löytyvät ”The Mindmaker” sekä ”Distortion Sleep” jäävät päällimmäisinä mieleen. Ehkäpä juuri sijaintinsa vuoksi, tiedä häntä.
Kaikki levyn biisit ovat ihan hyvää tavaraa, mutta kun ne kuuntelee perätysten niin
puutuminen alkaa hiipimään peliin. Ehkä nämä kaikki biisit on sitten väännetty niin pitkälti samoista palikoista että levyllinen puhtaasti laulettuja, kauniita kertosäkeitä alkaa väsyttämään pidemmän päälle? Figure Number Five ei vain yksinkertaisesti liidä samalla ilmavuudella kuin NBC. Oliko se avaintekijä näiden kahden levyn välillä Devin Townsend? Vaikuttiko miehen panos näin helvetin paljon vai mistä ihmeestä on kyse? ”Figure Number Five” suositellaan nautittavaksi pienissä annoksissa.
14.03.2003, Niko Kaartinen |
|
