|
01. Cactae
02. Conservative
03. Path to Origin
04. No Script
05. Game
06. Simulation
07. Headshot
08. Prostitute
09. Son of God
Kesto 35:55 |
Kauan demokellareissa pysytellyt riihimäkeläinen UltraMayhem julkaisee syksyn korvilla debyyttialbuminsa nimeltä Jeremiad. Jo vuonna 1998 perustettu yhtye julkaisi kolme omakustannetta vuoden 2004 jälkeen, kunnes levytysura urkeni. Yhtye yhdistelee melko erikoisella tavalla erilaisia metallisia vaikutteita melodisesta heavysta, moderniin thrash-vivahteiseen metalliin. Hommassa on mukavasti potkua, mutta kokonaisuus jättää valitettavan kylmäksi.
Avausbiisi Cactae pyörii varsin heikkotasoisen modernin metallin urilla Vlad Tepezin määkiessä puhtaitaan jokseenkin ärsyttävästi. Conservative parantaa tahtia kaikin puolin. Tunnelma on toimivan pahaenteinen, mitä painottavat vinkeät syntikat ja mureat kitarariffit. Tepezin mureampi vokalisointi vakuuttaa huomattavasti paremmin ja siitä löytyy levyn edetessä runsaasti hyviä rujoja piirteitä. Puhtaat vain tökkivät pahasti. Varsinaista suosikkiraitaa levyltä on hankala nostaa esille. Kaikissa biiseissä on hetkensä sekä myös huonot puolensa.
Levyn materiaali on soundeja myöten melko hyvin hiottua, mutta taustalta pilkistää silti pieni amatöörimäinen ote. Eräällä tavalla tämä toimii myös positiivisessa mielessä, mutta pääosin negatiivisessa. Biiseissä on selkärankaa, mutta nikamia puuttuu liikaa, että kokonaissisältöä voisi arvostaa mainioksi. Levy jättää kerta toisensa jälkeen ristiriitaiset tunnelmat – toimii ja tökkii tasaveroisesti. Ultramayhemia vaivaa oikeastaan sama ongelma kuin monia nykybändejä, joilta puuttuu niitä perinteisempiä metallin elementtejä ja arvoja musiikistaan. Ainakin minun mielestäni bändi viljelee niitä aivan liian vähän, että levystä saisi enemmän irti. Hyvä oma juttunsa bändillä on silti kasassa, ei missään nimessä sekava, mutta hieman ponneton. Joka tapauksessa bändin nimi ehdottomasti mieleen, sillä uskon potentiaalia löytyvän enemmän kuin debyytti antaa ymmärtää.
11.10.2007, Tero Lassila |
|
