|
01. Outolintu
02. Hymyile Miss Universum
03. Eteenpäin (mpeg-livevideo) |
Hyvää vauhtia Niskalaukaus-kokoonpanoksi äityvä Timo Rautiaisen soolobändi julkaisee toukokuun lopussa toisen pitkäsoittonsa. Albumin nimi Loppun ajettu kielii jotenkin, että olisiko sitä sitten syytä lopettaa/vähennellä sitä bänditoimintaa, jos sellaiset on tuntemukset? Loppuun ajon fiilikset Trio Niskalaukauksen ajoilta tuntuvat vieläkin allekirjoittaneen pääkopassa, joten Rautiaisen soolotuotantoon tuli alusta lähtien suhtauduttua normaalia kriittisemmin. Siitäkin huolimatta, että miehen edesottamukset takavuosina suuresti iskivätkin, ja tuotantoa kuuntelee edelleen mieluusti.
Outolintu-singlebiisi on tuiki tavallinen Rautiais-rykäisy. Kappaleen riimittely on jopa hakemalla haetun kuuloista, eikä aiheuta muuta kuin hienoisia inhoreaktioita. Eikä Jarkko Martikaisen Kovaa maata ja Kylmää tilaa mukailevat lyriikat herätä juurikaan innostusta, vaikka biisiä miten levyltä ja radiosta luukuttaisi. Soitannollisesti biisi on melko lailla Niskalaaki-osastolta reväisty. Jynkkyä on, mutta myös miellyttävää akustista säestystä taustalta löytyy. Ei aivan edes ”ihan jees”-kamaa.
M.A. Nummiselta lainattu Hymyile Miss Universum hukuttaa lyriikoissaan maailman paskaan, joten se onkin varsin osuva valinta. Rautiaisen käsissä kappale tuo jostain syystä mieleen CMX:n Pelasta maailma-kappaleen.
No jaa, lähinnä väsymystä tämä herättää, eikä jaksa innostuttaa. Sinkun bonuksena tulee vielä tervetullut live-taltiointi Eteenpäin-kappaleesta, joka on purkitettu viime syksynä Jyväskylän Lutakossa. Bonuksineen Outolintu on hyvä julkaisu, mutta sisältö ei vaan puhuttele saati tarjoa mitään uutta.
Toukokuun lopussa ei koita Lopunajan merkit, vaan paremminkin loppuunajon merkit. Mitä tämä sitten tarkoittaakaan käytännössä, onkin jo toinen juttu.
22.05.2007, Tero Lassila |
|