|
01. The Howling
02. What Have You Done
03. Frozen
04. Our Solemn Hour
05. The Heart of Everything
06. Hand of Sorrow
07. The Cross
08. Final Destination
09. All I Need
10. The Truth Beneath the Rose
11. Forgiven |
Raskas rock on joskus välineurheilua. Sen todistaa Within Temptation neljännellä studiolevyllään. Allekirjoittanut ei ole oikein yhtyeelle aiemmin lämmennyt, mutta nyt kun levytysbudjetti alkaa olla kohdillaan, on myös toinen ääni kellossa. Hyvällä maulla tehdyt ja sopivasti pömpöösit sinfoniset taustat yhdistettynä Sharon Del Adelin kuulaaseen lauluun, ovat yhdistelmä, jonka toimivuuteen budjetin koko on suorassa suhteessa. Kuten sanottua, nyt ovat palikat kohdillaan. Sävellyksiä myöten. Ainoastaan pari vähän tylsempää raitaa on tällä kertaa mukana. Paljon radiosoittoa saanut What have you done on selkeästi heikoin biisi. Sitä edesauttaa hyvinkin Sharonin kanssa duetoiva Life Of Agony –vokalisti Keith Caputo. Miehen ääni on tekorankkaa karjumista, joka kuulostaa voimattomalta ja teennäiseltä. Toinen häiritsevä seikka levyllä ovat ajoittain liian rankaksi yltyvät kitaravallit. Kun taustalla kaikuvat jouset ja vokalisti on näinkin hallitsevassa asemassa, ovat kappaleet jo aika täyteen ahdettuja ilman raskaita tuplakitaroita. Toisaalta taas esimerkiksi Our solemn hour on yksi kiekon vahvimpia raitoja johtuen juuri taiten käytetystä kitaravallista. No okei, on tarttuvalla kertosäkeelläkin osuutensa asiassa. Nimikappaleen raskas jyrä on myös melkeinpä piinallista, mutta lähes vimmainen laulusuoritus pelastaa paljon. Parhaimmillaan Within Temptation tuntuu olevan keskitempoisissa tai hitaissa biiseissä. Ensin mainituista käy hyvin esimerkkinä Hand of sorrow, joka näyttää että bändin keulakuva osaa käyttää ääntään monipuolisesti, kunhan laulamisen kanssa ei tule turhan kiire. Hituriosastolta kannattaa nostaa esiin mahtiballadi The cross, joka on suorastaan sydäntä särkevän kaunis. Eikä paljon jää jälkeen All I need, jossa on lisäksi vieläpä kaikki sinkkuhitin ainekset. Kaikkein mahtipontisimmillaan homma toimii myös hienosti. The truth beneath the rose on kappale, jossa klassiset soittimet ovat eniten esillä ja kun sävellyskin on erittäin onnistunut, voidaan puhua yhdestä levyn parhaimmasta raidasta. Joka kuulostaa itse asiassa niin hyvältä, että melkein soisi bändin kehittävän musiikkiaan enemmän klassisen suuntaan. Vaikka toisaalta tällaisenaankin ollaan genrensä parhaimmistoa. Ai siis minkä genren? Classic Rock –lehden mukaan se on DFFSGM. Eli tietenkin Dutch Female-Fronted Symphonic Goth Metal. Muutamat pikkuseikat, kuten efektien liiallinen viljely, estävät antamasta tämän korkeampia pisteitä. Aika näyttää, onko tästä levystä ainesta klassikoksi, mutta ainakin se asettaa seuraajalleen enemmän kuin suuret odotukset.
25.04.2007, Ismo Karo |
|
