|
01. Laske kuolleet ja rukoile
02. Nerokasta ikävää
03. Kenen joukoissa seisot
04. Ihminen
05. Savuna ilmaan
06. Lihaa ja verta
07. Katharsis
08. Kahdeksas ihme
09. Varjoista valoihin
10. Tähtien lapset
11. Villin vaaran kosto
12. Pahalle et käännä selkää
13. Kaaoksen kuningas
14. Sielut iskee tulta
15. Piikkinä lihassa
|
Piakkoin ilmestyy Kilpi-dvd, mutta sitä ennen yhtye on jostain syystä katsonut parhaaksi julkaista sen ääniraidan livelevynä. Eli jokseenkin turhasta julkaisusta on kysymys, mikäli dvd on ostoslistalla. Itse en bändiä ole ikinä keikalla nähnyt, mutta suunnilleen tältä kuvittelinkin Kilven livenä kuulostavan. Paljon kitaraa, tarttuvia kertosäkeitä ja aimo annos korniutta melko menevästi esitettynä. Kitaraosuudet ovatkin tällä kertaa ne suurimmat ilonaiheet. Mallikas tuplakitarointi tuo parhaimmillaan mieleen jopa Thin Lizzyn. Huonona puolena on taasen se, että kitaravalli hautaa koskettimet alleen. Toinen huono puoli näyttää olevan biisimateriaalin epätasaisuus. Kilvellä ei näköjään vielä ole aivan setin täydeltä hyviä biisejä. Esimerkiksi biisikolmikko Lihaa ja verta, Katharsis ja Kahdeksas ihme ovat tylsää kuunneltavaa. Keikkatilanteessa tuota suvantovaihetta voi toki hyödyntää vaikkapa piipahtamalla baaritiskillä. Onneksi myös hittejä riittää. Levyn alkuun ja loppuun kasautuneet hittiputket jaksavat kyllä pitää mielenkiintoa yllä. Pahalle et käännä selkää ja Kaaoksen kuningas –kappaleita värittää vibrafoni. Sitä soittaa jazz-mies Severi Pyysalo. Jos nätisti sanotaan, niin tuo kilkutus ei istu yhtään hardrockiin, mutta onpahan ainakin suhteellisen omaperäisen kuuloista. Kilpi on tunnettu myös bändinä, jolla on sanottavaa. Onneksi kaikki kappaleet eivät ole vakavammasta päästä, eikä vakavissakaan paloissa saarnata sentään ylettömästi. Settilistaa laadittaessa ei näitä asiabiisejä (esim. Kenen joukoissa seisot) ole laitettu peräkkäin. Se voisi olla turhan raskasta kuulijan kannalta. Varsinkin jos on keikalla hauskanpitomielessä. Rock on pohjimmiltaan hauskanpitoa, tätä liirum-laarum osastoa Kilven setissä edustaa Nerokasta ikävää. Parisuhdedraamaakin kelpaa tarjoilla Savuna ilmaan –raidan muodossa. Kokonaisuutena Kaaos – live on tuota keskitienoon notkahdusta lukuunottamatta ihan mukavaa kuunneltavaa. Melodiset kasarihevirallit toimivat sujuvasti yhtyeen rutinoituneessa käsittelyssä. Sieltä sun täältä voi bongata tutuilta kuulostavia jippoja (Villin vaaran koston taustalaulut esimerkiksi ovat kuin suoraan Popedan laulukirjasta), mutta sävellykset ovat sitä tasoa, ettei niistä viitsi kitistä. Pisteet olisivat korkeammat, jos levyltä olisi tiputettu 3 – 4 raitaa pois. Tällä kertaa asiallista materiaalia on hieman vajaaksi tunniksi. Nyt vain sitten dvd:tä odottelemaan...
02.05.2007, Ismo Karo |
|
