|
01. Perturbed
02. Fate
03. Vision Of Hate
04. Zambra
05. Liquid
06. Cycle
07. Deprived Of Soul
08. Strength
09. Ultima Necat
10. On The Threshold Of Death
|
Ranskalainen metalli on tekemässä omituisen näkyvää maihinnousua koko Euroopan alueella. Ensin kovat kortit iski pöytään Scarve ja perästä seurasi Gojira ekometallisuorallaan. Ja vaikuttaisi siltä, että kakkoslevyn Amoeba kanssa saattaisi Hacridella olla parikin ässää hihassaan.
Hacride on edellä mainituista yhtyeistä se helpoiten sulateltava. Bändin soundi on velkaa amerikkalaiselle hardcorelle ja eurooppalaiselle melodiametallille. Kun soundiin heitetään vielä ripaus teknisyyttä, on mureke valmista tuupattavaksi uuniin.
Hacriden debyyttilevy, parin vuoden takainen Deviant Current Signals oli lupaava pelinavaus yhtyeeltä. Amoeba ei varsinaisesti keksi pyörää uudestaan, vaan tyytyy hiomaan bändin yleissoundia entistä napakammaksi. Tällä kertaa pinnalle on myös nostettu yhtyeen melodiataju, joka vilahtelee tasaisesti läpi levytyksen.
Teknisesti Amoeba ei jää jälkeen nykypäivän kovassa kilpailussa. Bändi taitaa tekniset kuvionsa suvereenisti ja yhtyeen soundi on todella täyteläinen. Yhtye kuulostaa varsin tiukalta eikä levyn tekninen toteutus ainakaan vähennä yhtyeen iskuvoimaa.
Ongelman lepäävät itse materiaalissa. Amoeban materiaalista ei nimittäin saa oikein kiinni. Bändi heittää mielenkiintoista koukkua veteen kuin Rapalan testialtaalla, mutta nyt ei osu isoja vonkaleita kohdalleen. Vaikka biiseissä on menoa, ei yhtye osu nyt niin terävästi maaliinsa kuin ensimmäisellä levyllään. Tulee tunne, että bändi jopa polkee hieman paikoillaan. Levyn kirkkaimmaksi valoksi jää Zambra, joka on versiointi Ojos De Brujon kappaleesta.
Hacriden kakkoslevy ei ole ihan napakymppi. Toivottavasti kolmannella kiekolla lähtee jo oikein tosissaan, sillä nyt bändi ei saa isompaa vaihdetta silmään.
06.04.2007, Niko Kaartinen |
|
