|
01. Madre, Protégenos
02. O Efeito do Verão
03. Learpholl
04. Anathema Maranatha
05. Believe
06. Ultreia
07. Goodbye Johnny Dear
08. Fé, Esperanza, Amor
09. Beyond the Morning
Kesto: 39:22 |
Maailmanmusiikin ja syvätunnelmaisen fiilistelyn parissa liikkuva Ìon on popahtava, joskin maalaileva bändi Duncan Pattersonilta, joka tunnettaneen parhaiten sellaisista ex-bändeistään kuin Anathema ja Antimatter. Tällä kertaa linjaus on kuitenkin melko marginaalista, lähes minimalististen elokuva-soundtrackien saloille hiipivää hiimailua ja synkkäsävyistä väristelyä.
Madre, Protégenos on bändin debyyttialbumi ja yhdistää musiikissaan kiinnostavasti radiosoittoon kykenevää tunnelmapoppia, deathindustrialmaista pahaenteistä kosketinmaalailua sekä lähinnä etnomusiikille ominaisia soitinvalikoimia. Vaikka herra Patterson promootioinfon mukaan vastaakin suurelta osin eri soittimista, levyllä on kaikkiaan toistakymmentä laulajaa kautta muusikkoa. Soittimien saralta löytyy kitaroiden ja rumpujen lisäksi niin pianoa, huilua, mandoliinia ja ties mitä.
Levy on niin miedosti folkahtava, ettei sitä sanoa folkiksi kuin korkeintaan provosointimielessä, joskaan levy ei aivan vastaa sitä kenties tyypillisintä mielikuvaa etnomusiikistakaan. Kappaleet ovat pääosin kauniinhaikeita, kuin maalauksellisia tunteenpurkauksia muistojen värittämänä tai vähemmän iloisten tunteiden tahrimana. Herkkää ja runsastunnelmaista, mutta samalla ehkä hieman liianki imelää.
En lähde edes arvailemaan millaiselle musiikkimaulle Patterson on levytystään ajatellut, sillä Ìon lähes takuuvarmasti halkoo mielipidemassoja musiikillaan. Toisaalta soundtrackmainen lähestyminen puhuttelee sellaisia kuin allekirjoittanut, toisaalta taas sen etnovivahteisuus ajanee osan kuulijoista tiehensä. Kokonaisuutena kiekko on kuitenkin onnistunut - jos ei muussa, niin tummien tunteiden tulkkina. Vaikka parit ylimakeat kappalekohtaukset hieman allergisia tuntemuksia aiheuttaisivatkin, on levy viimeistellysti tehty ja sarallaan kelpo saavutus.
16.12.2006, Serpent |
|
