|
01. I Saw Them Die
02. Of Fire
03. In Deaths Cold Embrace
04. Crime Divine
05. I Saw Them Die
06. Dreaming in Red
07. Let the Napalm Rain
08. Where Ironcrosses Grow
09. I Saw Them Die
|
Ruotsalainen singer/songwriter Tony Naima ei tuskin ole teille lukijoille ollenkaan tuttu, mutta uskon, että mies nousee ainakin vähäksi aikaa metallipiirien huulille uusimman tuotoksensa myötä. Naiman ja hänen The Bitters-yhtyeensä levy Dismember sisältää nimittäin cover-vetoja – totta kai - Dismemberilta! Tämä mielenkiintoinen kollaboraatio sai alkunsa, kun Dismemberin pojat syystä tai toisesta halusivat Naiman The God That Never Wasin levynjulkkareihin esittämään muutaman version omista biiseistään. Lumipallo alkoi pyöriä ja pian käsissä olikin tämä yhdeksän biisin kokopitkä.
Dismember-miehistön isällisen katseen valvonnassa tehty ja bändin itsensä hyväksymä lätty ei ole mikään tavallinen cover-levy, sillä Tony Naima & The Bittersin käsittelyssä legendaariset death metal -veisut muuttuvat ties minkä muotoisiksi renkutuksiksi. Levyn kantavana teemana oleva I Saw Them Die avaa pelin lyhykäisenä, ruotsiksi laulettuna versiona, jonka jälkeen asetutaan pääosin melankolisille ja nyrjähtäneille rock-poluille. Metallia ei siis näissä kappaleissa ole ja muutenkin saa kovinkin Dismember-fani pinnistellä erottaakseen varsinaiset kappaleet, mutta hyvin tämä levy toimii. Dreaming in Red muuntuu Nick Cave -henkiseksi masennusvalssiksi, jota Naiman paatoksellinen laulu hallitsee, kun taas Let the Napalm Rain tuo mieleen The Eaglesin balladinomaisuudessaan. Jälkimmäisen tapauksessa levyn idea myös osoittaa tehokkuutensa luodessaan kontrastia sinällään pehmeän musiikin ja groteskien sanoitusten välillä – vai voisiko ajatella hempeään nostatuskertosäkeeseen sopivan luonnollisesti rivit ”drop the bombs and wash the filth away”?
Dismember esittelee siis vahvoja biisejä ja oivallisia interpretaatioita, mutta muutama heikompikin esitys on sekaan mahtunut. Keskivälille lätkäisty I Saw Them Die on väärässä seurassa skandinaaviviuluineen, ja myös loppupuolen kappaleissa levyn yllätysmomentti ja iskevyys alkavat rakoilla, vaikka viimeinen I Saw Them Die onkin karuudessaan ja räjähtävässä dramaattisuudessaan hieno kappale – piilobiisiksi pistetty synasynkistelyversio Where Ironcrosses Growista on taas turhaa levyntäytettä.
Dismember esittelee kuitenkin raikkainta lähestymistapaa death metaliin vähään aikaan. Vaikka Dismember-kytkös sinällään on jo mielenkiintoinen, toimivat levyn kappaleet itsenäisinäkin teoksina erittäin hyvin täyteläisine äänimaailmoineen ja skandihenkisine, hieman folkahtavine tunnelmineen. Let the napalm rain?
27.11.2006, Antti Klemi |
|
