|
01. Fucked by Fire
02. Gracefallen
03. Let Darkness Come
04. He Is in Me
05. Black Burning Hatred
06. Glorious Are the Ways of Death
07. Malevolent Force of Destruction
08. This Is Goodbye...
09. My Skin Loves the Steel
10. Spiritual Warfare
Kesto: 45:04 |
Vuodet ja tyylit vaihtuvat, mutta retroilu ei katoa koskaan. Tai ainakin näin voisi mieleen juolahtaa ruotsalaisen Bewitched-porukan reilun vuosikymmenen mittaista uraa tutkiessa. "Kahta en vaihda: toinen on black ja toinen on thrash."
Spiritual Warfare jatkaa ehdan ja rokkaavan black/thrashin hengessä, tyylistään tinkimättä, ja on saanut kolmivarttisen pakettiinsa mahtumaan kymppikassin mukavia metalliralleja. Tympeästi voisi todeta, että tämä bändi ei ole tehnyt mitään uutta, ei hionut edes vanhaa paremmaksi, eikä tehnyt muutenkaan mitään muistamisen arvoista. Ehkä näin onkin, mutta sama pätee kuin kolmosolueeseen tai hernekeittoon: ei pidä korjata sellaista, mikä ei ole rikki. Vanhassa vara parempi, voisi sanoa.
Levy todellakin on kuin tuttujen ideoiden kierrätystä tarttuvine riffeineen, sopivasti black metalin perinteitä kunnioittaen, mutta soitannollisesti rässistä hirmuisesti lainaten. Välillä levyllä poljetaan lujaa, hitaammat kohdat huilataan ja sitten taas painetaan vähän kovempaa. Piti rässäyksestä eli ei, levyn laiskemmat kohtaukset ovat selvästi tuotoksen tylsintä antia, lähes skippaamisen arvoisia veisuja. Nämä kun ovat rakennettu tusinatason ruotsalaisen black metal -bändin kuvastosta, siinä missä levyn innovatiivisemmat ja tarttuvimmat osiot ovat lainattu vanhemmasta perinnöstä.
Levyn tasavarmuus kuitenkin korostuu kokonaisuutta tarkasteltaessa. Vaikka hitaammat pätkät vähän syövät levyn kokonaistehoa, ainakaan se ei kuulosta yksitoikkoiselta itsensä toistamiselta alusta loppuun asti ja hyvät soundit tasapainottavat näitäkin epätasaisuuksia miellyttävästi. Kitarat kauhovat metallirouhetta maukkaalla tavalla, eikä tuotantoa yleisestikään voi kepoisena pitää. Äijämäinen ja käheäsävyinen rääkyhuutelu toimii aina yhtä mainiosti, vaikka lajipuristeille se hampaidenkiristelyä saattaakin aiheuttaa.
Bewitched ei yllätä, ei petä, eikä säväytä. Se toimii, jos ylipäätään tämänkaltaisesta metallista alun alkaenkaan välittää. Kaikesta epäomaperäisyydestäänkin huolimatta levy jää vahvasti plussan puolelle, vaikka loppuhionnalle tilausta olisikin ollut.
24.11.2006, Serpent |
|
