Kansitaide Kekal
Acidity
CD
[ Fear Dark ]

( 5+ )
01. Characteristicon
02. Strength in My Weakness
03. Thy Neighbor's Morality
04. A Dream for A Moment
05. Broken
06. Envy and Its Manifesto
07. The Way of Thinking Beyond Comprehension
08. Romanitika Destruksi
09. Blessing in Disguise
10. Empty Space

Kesto: 56:06
Eipä sitä aivan joka päivä kuulekaan progressiivista "äärimetallia" Indonesiasta. Vaikka Kekal on äärimmäisimmilläänkin sukua vain Atheistin ja Cynicin kaltaisille death-nyplääjille, ja suuri osa progressiivisuudesta sijoittuu levyn epämetallisiin hetkiin, on Acidity keskimääräistä mielenkiintoisempi ja laaja-alaisempi tapaus. Kumma kyllä, tämä puolitoista vuotta sitten julkaistu levy löytää tiensä arviopöydälleni vasta nyt.

Atheistin, Opethin ja populaarin meloblackin risteyttävää Characteristiconia seuraa pirteällä melodialla ja poljennalla käynnistyvä Strength in My Weakness, jonka hyväntuulisuus kertoo yleisemminkin jotain olennaista Kekalin viidennestä studioalbumista. Kakkosraidassakin päästellään mustan metallin melodisempaa suuntausta mukaillen, mutta vokalistin lähes lapsenomainen fraseeraus ja ties mistä kaauhailupelistä revityt kitaraluikautukset ovat omiaan riistämään levyltä sen vähänkään ilkeältä kuulostavan vivahteen. Thy Neighbor's Morality sisältää myös omat tunnelmaa latistavat neronleimauksensa, mutta kokonaisuutena se on levyn ylivoimaisesti paras biisi. Alun julistuspuhe ja onneksi lyhyeksi jäävä rap-pälpätys sekä loppupuolen iloluontoiset kitarasoolot laimentavat kieltämättä tietyissä teemoissa varsin nerokkaasti viiltelevää kauhuleffafiilistä, mutta muutaman riffin ajan nämä Indonesian filantroopit pystyvät pitämään tunnelmaan varsin tiheänä ja tihkuvana. Nelosbiisin laulut tuovat mieleen lähinnä Musen, kun taas Broken menee sanoituksissaan syvällisyyksiin tyyliin "I know we have to enjoy the light / Yet I'm stil complaining everything / Where is my fate as I had in the past / I need to get it back right now!". Envy and Its Manifesto esittelee levylle ominaisesti yhden kelvollisen metalliriffin, ja The Way of Thinking Beyond Comprehension ynnää levyn sekä sanoituksellisesti että musiikillisesti.

On huvittavaa, että ensimmäisellä kuuntelukerralla Aciditya piti varsin metallisena albumina, mutta useampi läpikuuntelu osoittaa, että levyn riffittelevimmistä ja nopeimmistakin hetkistä puuttuu kaikki se, mikä tekee musiikista metallia muutenkin kuin pintapuolisen tyylillisesti. Acidity ei ole linjakas albumi, eikä liiemmin nerokkaasti genreä kuin genreä yhdistelevä crossover-tuotos. Yhtä kaukana ollaan minkään yksittäisen genren mittapuiden mukaan uskottavasta albumista. Sanoitukset yltävät kuudesluokkalaisen tasolla niin kielellisesti kuin ajatuksellisesti. Kaikesta huolimatta täytyy sanoa, että Kekal osaa säveltää, jos ei kokonaisia biisejä, niin ainakin ihan kelvollisia riffejä ja teemoja. Jos puhutaan levyn sisältämästä musiikista ihan puhtaasti rakennusaineena, sanoisin Aciditya 70-prosenttisesti käyttökelpoiseksi materiaaliksi. Kun tuosta lukemasta aletaan napsia prosentteja pois tyylitajun, yleisen vakuuttavuuden ja naiiviuden nimissä, jäädään nimellisesti plussan puolelle. Se Kekalille suotakoon sääl... tai siis kovasta yrityksestä.

03.10.2006, Antti Korpinen
Muita levyarvioita Imperiumissa Lisää »
1000 Thoughts Of Violence
1000 Thoughts Of Violence
[ CD ]
http://www.kekal.cjb.net Kerro kaverille Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Lukukertoja : 1612
Palaa »
 
Bookmark and Share