|
01. Some Random
02. Aware
03. Collision Course
04. The Great Revelation
05. Surveillance
06. Twitcher
07. Unsung Hero
08. High Standard
09. Massive Manmade Burning
10. Way to Better
11. Wreck
Kesto 44:05
|
Karhulan metallitehtaan brutaalein paino Total Devastation ei ole liiemmin laakereillaan lepäillyt. Debyyttialbumista on aikaa vain kolme vuotta ja kakkoskiekko Reclusion ilmestyi viime vuoden helmikuussa. Raakaan tekniseen deathiinsa industrial-vaikutteita sekoitellut poppoo tekee jälleen vahvan kokonaisuuden kolmosalbumillaan Wreck. Kotimaan keikkarintamallakin bändi on kunnostautunut todella aktiivisesti, joten Karhulan tuhomylly todellakin panostaa bändiinsä ja se myös kuuluu levyltä. Industrial-vivahteet ovat jääneet tällä kertaa enemmän taustalle, mutta en ainakaan minä laita pahakseni.
Wreck starttaa vauhdikkaasti runttaavalla Some Randomilla, joka on kuin tehty avauskappaleeksi. Omaksi suosikikseni kohoava Aware loihtii mukaan syyttävän tuomiollista tunnelmaa tuoden mukaan jopa ripauksen black-mausteita. Tätä biisiä kelpaa luukuttaa muutaman ylimääräisenkin kerran. Kunnon mättöä piisaa ja tuomiollinen sekä melkein psykedelian portteja kolkutteleva mäiske saa ajoittain mieleen jopa Strapping Young Ladin. Ainakin Surveillancen kuultuani. Vaihtelevaa tunnelmaa riittää, eikä selkäranka katkea loppua kohti. Päätös- ja nimibiisi loihtii ilmoille mainiota thrashin katkuista riffiä tehden makoisan päätöksen levyn setille.
Total Devastationissa on totisesti samaa suomalaista iskevyyttä ja potentiaalisuutta kuin esimerkiksi Amoralissa. Eikä vertailuja vähennä mainion vokalisti Jaakko Heinosen korinoiden samankaltaisuus Niko Kalliojärven oraaliseen tulkintaan. Teknisesti vahva ja vakuuttava möykkäys on paksu piste ii:n päälle. Vai kumpaa (bändiä tai laulajaa) sitä nyt vertaisikaan toiseen?
Soittopuolella Pikan ja Hakulin veljekset ovat hioneet soittoaan entisestään ja bändi on koko ajan edennyt kypsempään suuntaan. Soundeja myöten levyn teknisyydestä ei valituksen sanaa löydy. Taas yksi sulka Janne Saksan hattuun. Muutamat biisit vain taantuvat kovempien alle, joten täyttä riemujuhlaa TD ei onnistu levyn materiaalin laajuuteen nähden luomaan. Monipuolisuutta ja vivahderikkautta saa aina pyytää lisää, mutta niiden puutteesta Wreckia ei ainakaan pysty syyttämään.
Yhtyeen vanhoille faneille Wreck on pakkohankinta ja raa´asta modernista kiinnostuneille uusi vankka tutustumisen aihe. Sinut ja tittelit vaan suosiolla pois.
24.08.2006, Tero Lassila |
|
