|
01. Slither
02. Taming Leeches With Fire
03. Vespertilian
04. Silken Garotte/The Infinity Coil
05. Machine Rhythm Confessional
06. Hushabye: Goodnight
07. Bitterfrost
08. Wilding |
Tämä on hämärä levy. Yhtyettä on vaikea niputtaa mihinkään genreen. Croatoania kuunnellessa mieleen nousee jotain Neurosiksen kaltaisesta pörinästä hardcorempaan ilmaisuun. Bändi on veivannut yhdessä jo toistakymmentä vuotta, mutta kyseessä on vasta heidän kolmas täyspitkänsä.
Starkweatherin ilmaisu on lyijynraskasta. Kitaravalli on murskaava, tempo pääosin hidas ja tunnelma todella painostava. Erityisesti puhtaat laulut kuulostavat aluksi aivan toiselta levyltä poimituilta, mutta niihin tottuu pian ja oikeastaan ne sopivat aavemaisuudessaan levylle varsin hyvin. Rääkynät ja örinät menevät ihan mallikkaasti. Soittotaitokin on kunnossa. Kun maailma tuntuu todella pahalta paikalta, on Starkweather mitä mainiointa musaa. Pienissä annoksissa, tosin.
Sitten risut. Levy on taas niitä tapauksia, joille on vaikea löytää oikeaa mielentilaa. Monotoninen rynkytys ja kaaottinen yleisilme alkavat rasittamaan hyvin äkkiä. Musiikki ei ole huonoa, mutta levyn kuunteleminen läpi kertaistumalta on hyvin vaikeaa. Asiaa ei helpota se, että kappaleet ovat melko pitkiä ja levyyn sisälle pääseminen vaatii useita kuuntelukertoja. Kenellekään ei liene enää epäselvää, että sunnuntain krapula-angstissa tämän levyn kuunteleminen on hengenvaarallista.
Ihan mielenkiintoinen tuttavuus Starkweather silti on, eikä missään nimessä huono sellainen. Rasittaa vaan tämä nouseva nykytrendi tehdä pirun hankalia ja epämiellyttävän kuuloisia levyjä, oli taiteellinen arvo sitten kuinka huikea tahansa. Tämän myötä on vaikea antaa hyvää arvosanaa tai kehuja, jos saan musiikista enemmän huonoja kuin hyviä viboja. Kannattaa siis kuunnella ennen lopullisen ostopäätöksen tekemistä. Uskon, että joillekin tämä kolahtaa todella kovaa. Minulle ei.
12.09.2006, Tuomas Valtanen |
|
