|
01. Dead Waves on the Air
02. Allergic to you
03. I can´t Wait (to do nothing)
04. Screw Worm Baby
05. Faceplant Pavement
06. My Brain is Hanging upside down (Bonzo Goes To Bitburg)
07. Nola
08. My fuck you 2 U
09. Black Apples
10. New Junk
11. Horns and Halos
12. Sick One
Kesto: 38:40 |
"You sure know how to waste your time", sanotaan kappaleessa Horns and Halos. Taitavat puhua Trashlight Visionin pojat, joukossaan Murderdollsin Acey Slade, itsestään, sillä hukkaan menee aika niin yhtyeellä kuin kuuntelijallakin. Minä en nimittäin ole koskaan ymmärtänyt tällaisen välimallisen punkrockin olemassaolon perimmäistä syytä. Kun ei olla varsinaisesti raivokkaita radikaaleja tai sen enempää metkaa mainstreamia, niin mitä ollaan? Helvetin rasittavaa ei-mitään, sanon minä.
On toki tunnustettava, että Ramones-sukuinen punkrock ei yleisesti ottaen ole allekirjoittaneelle sitä maailman merkittävintä musiikkia, mutta hyvä biisi on hyvä biisi genreen katsomatta. Ja hyvän biisin tunnistaa jo kaukaa. Alibis and Ammunition ei ikäväkseni sisällä ainuttakaan hyvää kappaletta. Eipä albumi sisällä toisaalta totaalisen huonoakaan musiikkia. Ja sekös minua vituttaa. Minä haluan musiikkia, josta aistii siihen haudatut tunteet - vihan, inhon, rakkauden, kaipuun, vitutuksen - jotain, mikä erottaa todellisen musiikin kaiken maailman rallattelusta ja karaokesta. Alibis and Ammunition on toki pelkän kuuloaistin välityksellä paikoin angstinen tuotos. Mutta kun teini-ikäiseltä kuulostava yhtye paljastuukin neljäksi yli 30-vuotiaaksi actionrokkariksi, niin se pienikin kiinnostuksen haisu häviää. Olkaa ystävälliset, älkää väittäkö, että rockin soittaminen tekee ikinuoreksi.
Levyn ainoita miellyttäviä hetkiä on My fuck you 2 U, joka osoittaa, että kun tempo ja se kaikkein epäkypsin ininä jaksetaan pitää kurissa, löytyy bändiltä rahkeita oikeasti iskevän rockin tekemiseen. Kyseinen raita poislukien Alibis and Ammunition on kuitenkin elämän soundtrackia tietynlaisille ihmisille. "Emmä ny kerkiä ajatella, mä haluun rokata". Niinpä niin, kännissä oltiin, ja putkasta päästiin aamulla. Toista kenkää ei löytynyt mistään, ja ikävä alapääihottumakin jostain on tullut keräiltyä. Hauskaa on niin kauan kuin päihteissä löytyy.
31.07.2006, Antti Korpinen |
|
