|
01. Unmarked Graves
02. Conquistadores
03. Outsourcing Jehovah
04. Breathing Pestilence
05. Meet Reality
06. Senrory Deprivation
07. The Meduse Stare
08. Dystopian Nightmares
09. Discordia
10. Pandemican
|
Nyt muuten pörisee. Dying Fetuksen tuhkista nouseeen Misery Indexin edellislevy Retaliate tarjosi virkistävän groovaavaa ja jopa tarttuvaa grindausta. Musiikillinen linja ei ole muuttunut Discordialla juurikaan, enpä toisaalta suuria muutoksia odottanutkaan.
Heti levyn aloittava Unmarked Graves laittaa pään nykimään, ja samaa teknistä runttausta tarjotaan koko 33 minuuttia. Suvantokohtia ei ole, eikä intensiteetti putoa missään vaiheessa. Kappaleissa on tarpeeksi vaihtelua toisiinsa verrattuna sekä myös niiden sisällä. Jokainen riffi on rautaa eikä paikalleen jäädä junnaamaan kertaakaan. Yhtyeen ote on hardcore-vetoinen, mutta mistään metalcoresta ei ole kyse. Lähin vertailukohta lienee Napalm Death.
Soundit ovat parasta A-ryhmää, varsinkin rummut kuulostavat mielettömän hyviltä. Jokainen isku tuntuu sisuskaluissa asti. Kitarat rouhivat brutaalisti, mutta selkeästi. Jason Nethertonin murinakin on muutaman karhun kokoista.
Vaikea tästä on mitään pahaa sanoa. Kokonaisuus ei ehdi puuduttamaan reilun puolituntisen aikana. Eihän Discordia omaperäisyyden huipentuma ole, ja yhtye on tehnyt käytännössä saman aiemminkin. Silti kyseessä on yksi vuoden parhaimpia grindaus-lättyjä.
13.06.2006, Tuomas Valtanen |
|
