|
01. _
02. Until Bleeding
03. 1647
04. My Anger
05. Still Anger
06. When Edge…
07. …Turns Blade
08. Isquosadmove
09. Lost…
10. …In the Trama
11. A Passage
|
Uskon, että En Declinin jäsenet rakastavat omaa musiikkiaan, sen säveltämistä ja soittamista: He rakastavat Rooman lämpimiä iltoja, jolloin he voivat kokoontua treenikämpälleen ja alkaa jamitella hienovaraisesti progeillen. Kenelläkään ei ole minnekään kiire, vaan kuulasta, lähestulkoon akustista sävelmää syntyy kuin itsekseen. Riffit kietoutuvat toisiinsa, basso aaltoilee taustalla, rummut tuovat tarkan rentoa rytmiä.
Mutta rakastaako En Declin liikaa idoleitaan? Sellaisen vaikutelman yhtyeen ensimmäiseltä levyltä saa. Trama on täynnä luontevan progressiivista otetta, joka tuo välittömästi mieleen Opethin Damnation-levyn (enpä muuten olisi uskonut tämän bändin ja tämän levyn nousevan näin suureen rooliin tunnelmametallin saralla!). Muitakin selviä kiintopisteitä on helppo löytää musiikkitaivaalta: Maurizio Tavanin äänessä on vahva ripaus James Maynard Keenania laajoine venytyksineen, ja herkimmillään ja riisutuimmillaan Trama on kuin Judgement-ajan Anathemaa.
Vaikutteiden hakeminen tämän tason yhtyeiltä ei kuitenkaan ole minun silmissäni välittömästi rikos, ja Tramasta löytyykin useita omaperäisiä ja koskettavia hetkiä. Kaiho on kuitenkin tylsää ilman raivonpurkauksia. Kuten Rooman lämpö, on En Declinkin liian leppoisaa, liian tasaista ja liian yllätyksetöntä. Vaikka musiikin virta kulkeekin ilman pysäytteleviä kareja eteenpäin, ei kuuden minuutin kappaleista löydä tarpeeksi selvää punaista lankaa, jota seurata. Iskevät kertosäkeetkin loistavat poissaolollaan. Soundit ovat onneksi kohdallaan, sillä muun muassa Novembrea tuottanut Giuseppe Orlando osaa luoda erittäin tasapainoisia ja pehmeitä äänimaailmoja, jotka sopivat hienosti En Declinin musiikkiin.
Ajan kanssa Tramasta varmasti saa enemmän irti. Kunhan auringon lämpö kurottaa säteensä tänne kevätsateiden piinaamaan Pohjolaan, aukeaa illan hämyssä Trama varmasti paremmin. Nyt yhtyeestä saa aika vaisun kuvan.
09.06.2006, Antti Klemi |
|
