|
Messiah of Confusion:
01. Prediction
02. Shadow Box
03. The Loneliest One
04. Fallen Angels
05. Mountains Spirit
06. The Lie of Life
07. P.S.I. Power
08. Shine
09. The Divided World
10. The Viking Sea
11. Regression (bonus)
High on Infinity:
01. Jen
02. Children´s Holocaust
03. In Honour
04. The Madman From Waco
05. Masters of All Evil
06. Ode to Rebecca
07. High on Infinity
08. An Ordinary Loser
09. Traitor
10. The Dance
11. The Coming
12. Lost World
13. Cosmos
14. Chrittes Triumph (bonus) |
Ruotsin kulttimainetta nauttiva doom metal -ryhmä Count Raven, joka tänä päivänä on yksi Pohjoismaiden suurista doom-nimistä Candlemassin ja Reverend Bizarren ohella, on katkaisemassa hiljaiseloaan neljän aiemman albuminsa uudelleenjulkaisujen myötä. Sen vuoksi myös tämä arvostelu on koonta näistä opuksista - ne kun eivät esittele varsinaisesti uutta materiaalia.
Vokalisti Dan Fondelius kuulostaa oikeastaan pelottavan paljon Ozzylta. Voisimmekin tehdä kokeen pistämällä Fondeliuksen ja Sheavyn Steve Hennesseyn laulamaan jotain Black Sabbathin biisiä - kumpikohan huijaisi suuremman määrän ihmisiä uskomaan, että kyseessä todella on Sabbath? Musiikillisesti Count Raven lähestyy samalta suunnalta Sabbathin kanssa ollen kuitenkin yksi tuon valtaisan bändirykelmän kehittyneimmistä jälkeläisistä.
Sekä High On Infinityllä että Messiah Of Confusionilla on hyvät ja huonot hetkensä. Kenties nämä miinuspuolet on helppo summata kohtiin, joissa päämäärättömän taivalluksen toivoisi vaihtuvan toisenlaiseen askellukseen. Joka tapauksessa, biisit kuten The Lie Of Life, The Viking Sea, Lost World, High On Infinity ja Masters Of All Evil ovat paitsi erinomaista doomia, tarjoavat myös kiehtovia lyriikoita; todellista tarinankerronnan aatelia. Toisaalta molempien albumien avausraidat, Jen ja Prediction, esittelevät myös heikompaa laulutyöskentelyä, sillä paikoin "Fodde" Fondelius tuntuu vain vaivoin saavan puhallettua ilmaa keuhkoistaan osuakseen siihen pitkään korkeaan nuottiin. Tällöin mies kuulostaa vähän kuin kissa, jonka hännän päälle joku on juuri astunut. Eipä sillä, myös Ozzy kiristeli laulussaan Sabotagella.
Kaiken lisäksi Messiah Of Confusionin lopusta löytyy Sabbath-lainoja mukavan medleyn muodossa, jotka nousevat hienoudessaan niin lähelle alkuperäisiä, että niitä on vaikea erottaa toisistaan. Molemmat lätyt kuuluvat siis doom-fanin perusoppimäärään.
7.5/10 Messiah Of Confusion
8-/10 High On Infinity
Sweden's cult Doom Metal outfit Count Raven, being one of Scandinavia's big guns in the genre alongside Candlemass and nowadays Reverend Bizarre, seems to be enjoying a resurrection of sorts with four of their previous albums now all re-released. In this light I decided to do a joint review of these opuses since they are nothing new.
It's almost scary how similar vocalist Dan Fondelius sounds to Ozzy. We could have a contest to compare both Fondelius and Sheavy's Steve Hennessey to see which one could fool more people into believing they were actually hearing Sabbath if both were to cover specific same songs from the band. Musically, Count Raven comes from the same shores as Sabbath anyway, being one of the many, albeit more developed Sabbath children out there.
Both High On Infinity and Messiah Of Confusion have definitive bright and mundane points. Perhaps I could best describe the minuses as being aimless plodding in some numbers where a change of pace would be welcome. Yet, songs like The Lie Of Life, The Viking Sea, Lost World, High On Infinity and Masters Of All Evil, besides being excellent Doom, also offer fascinating lyrical fare, storytelling in excelsis. On the other hand on songs like Jen and Prediction, album openers as they are, both feature some painful vocal work where "Fodde" Fondelius sounds like he's barely getting air out of his lungs to pull off that long higher note, akin to the annoying sound of a cat that got its tail trampled. Then again, even Ozzy strained to perform his vocal gymnastics on Sabotage.
In addition, there is a nice medley of classic Sabbath covers at the end of Messiah which are so close to the masters that it's hard to tell the difference. A must for Doom fans, both slabs.
7.5/10 Messiah Of Confusion
8-/10 High On Infinity
04.03.2006, Starbuck |
|
