|
01. In the Flesh
02. Cinnamon Girl
03. Waste of Life intro
04. Too Late: Frozen
05. In Praise of Bacchus
06. Kill All the White People
07. Cornucopia
08. Wolf Moon (including Zoanthropic Paranoia)
09. Everything Dies
10. My Girlfriend’s Girlfriend
11. Are You Afraid?
12. Gravity
13. Black Sabbath intro
14. Christian Woman
15. Love You to Death
16. Black #1
CDS:
Santana Medley
01. Evil Ways
02. Oye Coma Va
03. Black Magic Woman
Kesto: 6:00
DVD-extra:
- haastattelu
- valokuvagalleria
- kommenttiraita
- biografiat
Kokonaiskesto: 2:15
|
Allekirjoittanut missasikin sopivasti näiden synkistelevien roskakuskien taannoisen Tuska-keikan erinäisten alkoholitilojen takia, joten nyt voi ottaa hieman vahinkoa takaisin ja tarkastaa yhtyeen live-kunnon tältä DVD:ltä, joka siis sisältää Type O Negativen keikan bonuksilla maustettuna.
En tiedä, missä on syy, mutta julkaistavaksi valittu keikka on niinkin vanhaa materiaalia kuin Saksan Bizarre-festivaaleilla kuvattu vetäisy vuodelta 1999. Seitsemän vuotta ei kuitenkaan omissa tilastoissani paljoa paina, sillä nyt yhtye keskittyy juuri niihin itselleni tärkeisiin levyihin eli Bloody Kissesiin ja October Rustiin. Monilukupäinen saksalaisyleisö sopiikin hyvin yhtyettä piiskaamaan hyvään suoritukseen. Kun alun haeskelun jälkeen soundit saadaan kuntoon, tämä nelipäinen Kerberos ärjyy tummasti ja tunteella. Type O Negativen suureelliset gootti/doom-balladit sopivat vallan mainiosti isolle lavalle, ja karismaahan yhtyeeltä löytyy vaikka kuinka. Josh Silver tukevoittaa hienosti syntikoillaan ja sampleillaan Type O:n soundia, jolloin kirskuvat kitarat, kumisevat rummut ja Peter Steelen Elvis meets Dracula -bassoääni pääsevät oikeuksiinsa. Yhtye tiputtelee hittejä pienimuotoisten välisoittojen saattelemana, mutta settilistalta löytyy myös vanhempiakin yllätyksiä kuten aina niin riehakas Kill All the White People. Itse yhtyekin riehuu mustia tukkiaan heilutellen, mutta hymyä irtoaa vain rumpali John Kellylta. Välispiikitkin jäävät minimiin.
Enemmän hymyä nähdäänkin sitten keikkasettiin ripoteltujen kiertuehäröilyjen muassa. Slitzy-nimisen kaljupään luotsaamissa sketsinomaisissa pätkissä bändi näyttäytyy aivan toisessa valossa kuin synkkinä goottimörköinä: pieruhuumori, navanalusjutut, sammuneiden sotkeminen tusseilla ynnä muu perushölmöily näyttää maistuvan Type O Negativellekin. No, bändi on tosin osoittanut niin levyillä kuin niiden ulkopuolellakin olevansa mustan huumorin ystävä, mutta nämä pätkät eivät oikein toimi dialogissa keikan kanssa – tai sitten DVD:hen olisi pitänyt lisätä lisätoiminto, jolla olisi mahdollista katsoa keikka ilman välihölmöilyjä.
Bonusmateriaali noudattelee perinteisiä polkuja. Mukaan on kaivettu 30-minuuttinen haastattelu, joka menee enimmäkseen bändin keskinäiseen naureskeluun ja hölmöilyyn, bändin jäsenten valokuvia vauvasta nykyhetkeen sekä pienimuotoiset esittelyt tästä nelikosta. Myös keikkaa varten tehty kommenttiraita löytyy, mutta tälläkään eivät bändin jäsenet saa oikein mitään selväjärkistä sanottua. Onko oman musiikin analysointi sittenkin liian kova juttu? Ja mainittakoon vielä, että varsinaisen myyntiversion kanssa saa ostaja vielä kuuden minuutin potpurisinkun Santanan biiseistä. Kaikenlaista…
Itse keikka on kuitenkin tässä paketissa se tärkein juttu, ja sitä katselee erittäin mielellään. Kuvasuhteilla ei pelleillä, mutta äänipuolella on valittavana perinteinen stereo ja Dolby 5.1. Ei yhtye tänäkään päivänä huono ole, mutta vuoden 1999 Type O Negativessa on tehokkaan hurmaavaa särmää – kuin suudelmin koristeltu partaveitsi katsojan kaulalla.
01.03.2006, Antti Klemi |
|
