|
01. The Abscondant God (intro)
02. Dominaeon
03. Paradigm of Chaos
04. Obsidian Dreams
05. The Celestial Alchemist
06. Daylight Dies
07. Blood of the Son (instrumental)
08. Kenosis
09. Wretched of the Earth
10. Resurgam
Kesto: 53:44 |
Maltalaiset metallibändit taitavat olla yhtä vähissä kuin pakkaspäivät heinäkuussa, mutta Forsaken osoittaa ainakin omalta osaltaan laadun korvaavan määrän. Tämä työmyyrä on ollut kasassa jo vuodesta 1990 ja julkaisee nyt kolmannen albuminsa, joka kantaa nimeä Dominaeon.
Forsaken ei heittäydy Maltan auringon vietäväksi, vaan huurruttaa ikkunat mahtipontisella doom metalillaan. Yhtyeen soundi on kovasti velkaa Candlemassille, mutta Forsaken on vuosien varrella oppinut tempun jos toisenkin, millä pysyttäytyä erossa kopiokatraasta. Ensinnäkin yhtyeen kokemus on terävöittänyt sävellyskynän siihen malliin, että hitaammanpuoleiset mutta silti vetävät doom-hymnit irtoavat bändiltä ilman liiempaa hampaidenkiristystä. Tunnelma on raskas, mutta musiikki ei jämähdä abysmaaliseen suonsilmäkkeeseen, vaan tuhkanharmaan haikaran lailla liitelee aution ja lohduttoman maiseman yläpuolella. Toiseksi Dominaeonilta löytyy rutkasti omaperäisyyttä. Nimibiisi potkaisee pelin käyntiin nopeammalla käynnillä, ja Obsidian Dreamsia varten bändi on kiikuttanut studioon koulukuoron tuomaan korvissa humisevaa uskottavuutta. Myöskään kitarasoolot eivät ole tälle bändille vieraita, ja esimerkiksi päätöskappale Resurgamissa mahtipontinen hevisoolo tuo biisiin hienoa dramatiikkaa.
Dominaeonilta saa siis etsiä vikoja täikamman kanssa, mutta toisaalta levy ei tarjoa vahvuustekijöistään huolimatta aihetta mihinkään ykkösliigaan nostamiseen – etenkin kun levyn loppupuolella ei yhtye tunnu tuovan mitään uutta keksimäänsä konseptiin. Uhkaavuus on kuitenkin se avainsana, joka saa kiinnostuksen heräämään. Leo Stivalan puhtaat ja julistavat, hieman Tony Martinin mieleen tuovat laulut sekä helvetinmoiseksi ukkosjylyksi muokatut soundit eivät anna armoa, vaan vetävät syvälle unohdukseen. Surumielisyyttä, massiivista tuskan julistusta ja muita suuria tunteita laadukkaassa paketissa.
03.02.2006, Antti Klemi |
|
