|
01. Dreamworld
02. Gladiator
03. The Storm
04. The Calling |
Operatika koostuu jenkkeihin muuttaneista venäläisistä ja ukrainalaisista muusikoista, sekä muutamasta amerikkalaisesta vahvistuksesta. Nimensä mukaan yhtye tekee sinfonista ja oopperamaista heviä naisvokalistilla. Jotenkin ainakin suomalaiselle tulee mieleen tietty kotimainen yhtyeemme Kiteeltä. Dreamworld omakustannelevy vain soittimeen ja vahvistus annetaan: Nightwish -kopiotahan tämä! Nyt täytyy toki olla reilu. Eihän Nightwishilla ja Tuomas Holopaiselle saisi olla yksinoikeus tehdä naisvokalistiheviä. Evanescence ja Within Temptation ovat jo osansa tällä saralla negatiivisessa mielessä saaneet. Usein heitä on turhaankin kritisoitu Nightwish -klooneiksi, mutta Operatikan kohdalla asia on selvä, tästä samankaltaisuudesta ei voi oikein vaieta.
Yhtyeen jäsenet ovat eittämättä kokeneita muusikoita. Sävellyspuolella ei hirveän paljon vikaa löydy. Ainoastaan kitaristi Bill Visser alkaa pian ärsyttämään päättömällä tilulilullaan, joka vie merkitystä hyviltä melodioilta. Myöskin ilmeisesti Rolandin säkörummuilla soitetut, synteettiset rumpuläpytykset jotenkin laskevat tunnelmaa. Valitettavaa on se, että kun on kuullut alalla kunnostautuneiden Uli Kushin, Daniel Zimmermannin ja Alex Holtzwarthin lyövän oikeita rumpuja oikeasti, eivät tämmöiset triggerirummut jaksa hirveästi ilonkiljahduksia nostattaa. Laulajatar Slava Popovalla on hyvä, oopperamainen ääni, mutta eikös tämä ole juuri Nightwishin kohdalla jo tehty? Paljon kappaleissa on nightwishmäisyyksiä myös sointurakenteissa. Erityisesti nimikkorata antaa viitteitä tästä tavan takaa. Mutta ihan silkkaa kopiotavaraa tämä omakustanne ei kuitenkaan tarjoa. Yhtyeellä olisi varmasti jotain annettavaa musiikillaan, sillä omia ideoitakin kuuluu kappaleissa kun jaksaa keskittyä. Valitettavaa on taas se tosiasia, että Nighwish oli aikanaan niin uudenlainen juttu, että sen kopiominen, edes ideatasolla, nyt kahdeksan vuotta myöhemmin, ei millään jaksa innostaa samalla tavalla kuin uutuuden viehätyksen voimassa.
12.01.2006, Eero Kaukomies |
|
