|
01. Harbingers of Pestilence
02. Hymn to Ahriman
03. Ordog
04. Mummu Chaos
05. Of Ravening Wolves
06. The Chain
07. Deathless and Eternal
08. Abyssic Doctrine
09. Unclean Spirit
10. Ode to Pazuzu
11. Lilitu
Kesto: 51:28 |
Julkaisu julkaisulta muuttunut ja jenkkiläisen black metalin kenties omaperäisemmäksi nimeksi muuttunut Black Funeral on siirtynyt jälleen kerran peninkulman verran urallaan eteenpäin. Jos alkuajoista ollaankin kokonaisvaltaisesti muututtu musiikillisesti valtavasti, niin bändin tunnistaa silti tietyllä tavalla samaksi, mutta uudistuneeksi yhtyeeksi.
Ordog on hämmentävä levy. Se on toisaalta äärimmäisen rupuinen, suorastaan soundivammainen tuotos. Vastaavasti samalla sen koneistettu ja pelkistetty epäorgaaninen soundi tekee siitä hypnoottisen ja todella kylmän levyn. Ordog on teoriassa raakaa ja nopeatempoista black metalia, mutta tavallaan se voisi yhtä hyvin olla jollain tracker-ohjelmistolla tehtyä "tietokonemetallia". Lyhyellä kuuntelupätkällä levy luultavasti sahaa omaa jalkaansa enemmän kuin pitkällä kuuntelujaksolla, sillä kuluu helposti tovi jos toinenkin, ennen kuin levyn kolea ja robottimaisen vampyyrinen tunnelma alkaa purra ja imeä verta kuulijasta.
Tiettyyn pisteeseen asti jäisesti ja teollisesti kalskahtava levy toimiikin oikeastaan lähes mainiosti, vaikka se kuulostaa jopa blackmetalmaisesti melko epäsovinnaiselta teokselta. Alkuihmetyksen ja -ihastuksen jälkeen levyä kuitenkin alkaa kalvaa tietynlainen verettömyyden ja kuivakkuuden maku. Musiikkia syntyy vaivaamaan hienoinen monotonisuus ja tämä loppuviimeksi syökin teoksen muuten ainutlaatuista fiilistä. Siltikin Michael "Nachttoter" Fordin luotsaaman aktin musiikki, kuten raa'at black metal -laulutkin, on kaikessa epätyypillisyydessään ja kieroudessaan omalla tavallaan komeaa jälkeä. Ei varmasti mitään musiikkia massoille, vaan tuskinpa sitä on tässä tapauksessa tavoiteltukaan.
03.01.2006, Serpent |
|
