|
DVD1:
01. Love Gun
02. Deuce
03. Makin' Love
04. Lick It Up
05. Christine Sixteen
06. She
07. Tears Are Falling
08. Got To Choose
09. I Love It Loud
10. Love Her All I Can
11. I Want You
12. Parasite
DVD2:
13. War Machine
14. 100,000 Years
15. Unholy
16. Shout It Out Loud
17. I Was Made For Lovin' You
18. Detroit Rock City
19. God Gave Rock 'N' Roll To You II
20. Rock And Roll All Nite |
Kertaalleen jo jäähyväiskiertueen heittänyt Kiss ei malta levätä laakereillaan. Nyt bändiltä on julkaistu uunituore Rock the Nation -Live DVD, joka kuvattiin kesällä 2004 Washington D.C.:ssä. Alkuperäisjäsenistä mukana ovat Paul Stanley ja Gene Simmons, Ace Frehleyn ja Peter Crissin "rooleihin" ovat astuneet Tommy Thayer ja yhtyeessä jo 1990-1995 soittanut Eric Singer.
Heti shown aloittavalla Love Gunilla käy ilmi, että bändi on hyvässä vedossa. Pari vuotta sitten julkaistulla Symphony -albumilla särähti välillä pahasti korvaan Peter Crissin haparoiva suoritus rumpujen takana, mutta Eric Singer hoitaa tonttinsa rautaisella ammattitaidolla ja uskomattomalla rock-energialla. Olisin tosin toivonut miehen käyttävän tuplabasareita, kuten 90-luvulla. Tommy Thayer soittaa Ace Frehleyn kitarakuviot lähes nuotilleen, mikä on siinä mielessä kaksipiippuinen juttu, että olisin kaivannut miehen kitarointiin jotain persoonallista ja omalaatuista. Toisaalta Thayer tuo sooloilullaan vaihtelevuutta uudempaan materiaaliin, kuten Tears Are Falling, War Machine ja Unholy. Paul Stanleyn välispiikit ovat välillä suhteellisen koomisia seksistisyyksineen ja yltiöisänmaallisine terrorisminvastaisine kannanottoineen. Gene Simmons suorittaa kaikki tutut tulennielemis ja verensylkemismaneerinsa ja laulaa hyvin, vaikkei ääni enää yhtä korkealle kannakaan, kuin ennen. Kokonaisuutena bändi soittaa hyvin yhteen ja heillä näyttää selkeästi olevan hauskaa lavalla. Settilistaa hallitsee 70-luvun tuotanto, 80-luvulta on mukana neljä biisiä ja 90-luvulta vain kaksi. Sääli sinänsä, sillä mielestäni Kiss teki loistavia biisejä myös 70-luvun jäkeen ja ne kuuluvat Kisstoriaan yhtä lailla kuin alkupään tuotantokin. Kappaleiden väliin on ripoteltu dokumentaarisia klippejä pukuhuoneesta, valokuvaussessioista, soundcheckeistä, yms. Osalla näistä bändiä näytetään ilman maskejaan, joka paljastaa Simmonsin ja Stanleyn vanhentumisen. Onneksi se ei kuulu soitossa.
Kuva on superkirkas ja leikkaus sopivan rauhallista. Välillä kamera viipyilee eturivissä tissejään ja perseitään keikuttelevissa kimuleissa pitkään. No, minä ainakin tykkään. Katsojalla on joidenkin biisien kohdalla mahdollisuus valita powervision-toiminnolla neljästä bändin jäsenestä yksi, jota seurata koko biisin ajan.
Äänenlaatu on erittäin hyvä, vaikka Stanleyn kitara välillä jääkin hieman pimentoon. 5.1. miksaus on täyteläinen ja bassokanava tärisyttää mukavasti lattiaa. Valittavana on myös stereoraita.
Extroina on jo mainitun powervisionin lisäksi klippejä bändistä treenaamassa backstagella ja Goin' Blind -versiointi australian klubikeikalta, joka on tosin soundeiltaan suttuinen. Olisin kaivannut hieman lisää bonuksia.
Kaiken kaikkiaan Rock The Nation Live on kelpo paketti, vaikkei ihan täydelliseksi ylläkään. Kissillä ei ole erityisiä suunnitelmia lähitulevaisuudessa, mutta Paul Stanley julkaisee ensi vuonna sooloalbumin. Kyllä uusi Kiss-studioalbumikin kelpaisi.
28.12.2005, Ilppo Niemelä |
|
