|
O - Manifest of Futurism
01. amm.unit.ion 909
02. n01.r est-8
03. 352.1852
Black Dawn - Boogeyman Unbound
Welcome to the Shriikshow
04. The god Is All / Abattoirboy
05. Ihr Gesicht Ist Weiss / Tentacles Come
06. The Man With the Hole in His Head / Null
Enochian Crescent - Citizen Cain
07. Hendekagrammaton
08. Typfon
09. Muisto Sorkasta
Kesto: 39:39 |
Kauan odotettu ja vielä kauemmin työn alla ollut OBC Collection CD - tai paremmin nimellä O.B.C Split tunnettu - kolmen sukulaisbändin paketti on vihdoin ilmestynyt. Yhdeksään indeksiin jakautuva levy on vielä jaettu kolmeen osaan bändien kesken, joten kokonaisuus on loogisesti jaettu joitain kappaleiden nimiä ehkä lukuun ottamatta.
Levyn avaa paketin tuntemattomin nimi O, joka ehkä lähinnä mielletään ...And Oceans -sivuprojektiksi. Mardukmaisesti ensimmäisellä raidallaan käynnistyvä bändi jarruttaa heti toiseen kappaleeseensa ja tarjoaakin yksinkertaista, mutta varsin miellyttävän kuuloista black metalia koneilla ja sampleilla musiikkiaan sävyttäen. Kaikkia noisemaisestikin antiaan värjäävä bändi ei varmasti lämmitä, mutta allekirjoittaneelle bändin koruton ja kursailematon tarjonta on split-levyn parasta osastoa.
Nopeasta ja suoraviivaisesta black metalistaan tunnettu Black Dawn jatkaa hieman O:n hengessä, vaikka tyyliltään eroaakin tästä selvästi. Kappaletarjontaa vaivaa tasapaksuus ja tylsyys, eikä taso valitettavasti vastaa Blood for Satanin aikasta jälkeä. Sen enempää kuin soundit tahi samplet eivät pahemmin asiaa paranna, joskin näistäkin huolimatta kokonaisuus on mukiinmenevää jälkeä.
Teoksen päättävä Enochian Crescent on paitsi splitin tunnetuin, myös ehdottomasti omaperäisin nimi. Asiaa vain korostaa mielipiteitä äärilaidasta toiseen keräävä lopetusbiisi Muisto sorkasta. Jos kyseinen biisi onkin ehkä toisten suosikkeja koko levyltä, on se samalla hyvin kaukana (tyypillisestä) black metalista, jos kyseistä kappaletta voi sellaiseksi ylipäätään laskea. Bändin muut raidat sen sijaan tarjovat annoksen melodista ja tunnelmallistakin black metalia, joista Hendekagrammaton nousee esille selvästi edukseen muista.
Soundillisesti levy kulkee pitkälti samoilla linjoilla levyn kanssa: ihan hyvää, muttei erikoista. Ainoastaan O:n soundit ovat hieman astetta miellyttävämmät ja rujoutta korostavat, mutta muutoin mennään joko tavanomaisilla, turvallisilla jäljillä tai sitten astetta erikoisemmilla, mutta vähemmän toimivilla poluilla. Eri rääkynä- ja kärinätyylit eroavat mukavasti toisistaan, mutta tällä kertaa EC:n puhtaat laulut kuulostavat paikoin kuin ohimennen, kerralla purkkiin heitetyiltä. Liekö homma sitten tarkoituksellista vai ei, on lopputulos hieman outo.
Osittain ehkä pitkästä odotusajastaan johtuen, levy ei täysin lunasta sille asetettuja odotuksia. Liian monelta osin tekele onnistuu kuulostamaan keskitasoiselta täytetavaralta sen sijaan, että kyseessä olisi jotain ennenkuulumattoman harvinaista ja hyvää herkkua jokaisen bändin faneille. Makuasiat ovat kuitenkin sitä itseään ja bändin faneille teos on kuitenkin pakkohankinta.
22.12.2005, Serpent |
|