|
01. H.M.M
02. Shadow
03. What I’ve Become
04. Leaving My Heart With You
05. Speed Driven
06. Feel My Rage
07. Firestarter
08. High On Illusion
09. Phyxious
10. Kingdom Of Tragedy
11. Chains Around Heaven
12. I’ll Be Fighting
13. Gargleblaster |
Kolmas kerta toden sanoo. Locomotive Breath on vastikään julkaissut kolmannen pitkäsoittonsa Change Of Track, jolla kitaristi Janne Starkin johtama kvartetti näyttää mistä piika pissii. Ensimmäisellä kiekollaan Train Of Events tämä vanhan Jethro Tull -klassikkokappaleen mukaan nimetty ruotsalaisbändi päivitti mallikkaasti 1970-luvun hardrock-perinteitä alá Bloodrock ja Stray Dog. Toisella pitkäsoitollaan Heavy Machinery yhtye flirttaili progemetallivaikutteiden kanssa ja potkaisi ennen sen ilmestymistä ryhmänsä heikoimman lenkin, laulaja Herman Samingin, ja pestasi voimakasäänisen Mattias Osbäckin uudeksi solistiksi.
Uusimmalla Change Of Trackilla muutokset eivät ole vieläkään loppuneet. Ennen studioon astumista porukan alkuperäisbasisti Ulf Kronsell jätti porukan. Mikäli ero tapahtui musiikillisten erimielisyyksien vuoksi, ei Janne Stark ainakaan ole tehnyt huonoa valintaa musiikin suunnan suhteen. Change Of Track nimittäin on paluuta Train Of Eventsin linjoille, toisen pitkäsoiton progemetallielementtien väistyttyä taka-alalle.
Jo levyn ensitahdeista lähtien on selvää, että Change Of Track on melodisen äijähevin juhlaa. Tällaista matskua Black Label Society tekisi, jos Zakk Wylde osaisi laulaa. Tämä on sitä musiikkia, jota on janottu siitä lähtien kun Badlands otti ja hajosi.
Kiekon avaava H.M.M. (joka on lyhenne sanoista Heavy Metal Meltdown) saattaa niputtaa yhteen monia hard rock-kliseitä, mutta Locomotive Breathin tiukassa käsittelyssä homma kuulostaa tappovarmalta kamalta. Marcel Jacobin ja Ted Wernerssonin muodostama rytmisektio tekee hyvää työtä viljellen sopiviin paikkoihin erilaisia koukkuja ja jippoja, joiden päällä Starkin ja Osbäckin on hyvä hoitaa omia tonttejaan.
Sama tappokamameininki jatkuu koko levyn läpi. Vaikka bändi paiskoisi kappaleita kuinka ryppyotsaisella otteella, ei ryhmä unohda sitä mistä kappaleissa on kyse: melodioista. Niitä Change Of Trackilla riittää, puhuttiin sitten laulusta tai kitarakuvioista. Varman otteensa ja melodiatajunsa ansiosta Locomotive Breath saa paljon anteeksi kappaleistaan, jotka kuulostavat paikoin turhankin tavanomaisilta hard rock-pläjäyksiltä. Mutta se ei ole puuduttavaa kuunneltavaa.
Tavanomaisuudesta huolimatta kappaleiden joukkoon mahtuu myös selviä helmiä. Mm. Shadow, What I´ve Become ja High On Illusion jäävät H.M.M.:n ohella kerta kuulemalla mieleen. Myös aiemmin paitsiossa olevia balladeja Change Of Trackille on päätynyt peräti kahden kappaleen verran. Näistä Allman Brothers -tyylinen Leaving My Heart With You iskostuu mieleen, Chains Around Heavenin jäädessä mieleen Stevie Ray Vaughan -tyylisestä kitaroinnista. Oma lukunsa on myös varsinaiseksi kitarailotteluksi muodostuva päätöskappale Gargleblaster, jossa otelaudan varressa kuullaan monia kepittäjiä (mm. Mercyful Fatesta tuttua Hank Shermannia, Radioactiven Tommy Denanderia ja kiekon julkaissutta Lars Eric Mattsonia).
22.12.2005, Kalevi Heino |
|
