|
DVD 1:
Deformed, Mincing Fury And Guttural Clamour Of Queer Decay, Fleshgore, Sufferage, Detrimentum, Gutted, Psychofagist, Mindflair, Wasteform, Fleshless, Birdflesh, Brodequin, Gronibard, Blood, Extreme Noise Terror, Screaming Afterbirth, Insane Assholes, Bloody Diarrhoea
+ Hell’s Show, Interviews, Stagediver’s Manual
Kesto: 163 min.
DVD 2:
Lahar, Grobar, Warscars, Despise, Antigama, Poppy Seed Grinder, Amputated, Abortion, Cliteater, Godless Truth, Requiem, Embalming Theatre, Emeth, Prostitute Disfigurement, Resurrected, Gride, Rompeprop, Butcher ABC, Natron, Uncurbed, Squash Bowels, General Surgery, Le Scrawl, Despondency, Coma, Pigsty, Škoda 120
Kesto: 173 min.
Region: 0
System: PAL
|
336 minuuttia ja death/grind eivät yleensä esiinny samassa lauseessa, mutta Obscene & Extreme 2004 -niminen kahden DVD:n paketti pistää tekemään poikkeuksen. Tšekkiläisen Obscene Recordsin järjestämiltä kahden päivän festareilta lohkaistu paketti esittää suuren tukun yhtyeitä, ja mukaan mahtuu niin alan legendoja Brodequinista, Extreme Noise Terrorista ja General Surgerysta lähtien täystuntemattomiin orkestereihin asti. Konsepti on päivä per levy ja muutama biisi per bändi.
Tällainen pläjäys on ideana mielenkiintoinen, mutta samalla liian laaja käsitettäväksi. Yhtyeet jäävät enemmänkin hyvänpäivän tutuiksi kuin varteenotettaviksi tuttavuuksiksi, mutta toisaalta millään muulla lailla ei näin isoa bändikatrasta voisi oikein hallita – ja eipähän pääse kyllästymään, periaatteessa. Viimeisen sanan kohdalla on tässä tapauksessa vahva painotus, sillä brutaalin death metalin ja grindcoren piireissä tasapaksuus ja entisten normien rajoissa liikkuminen on yleensä enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Siksi tämäkin DVD tarjoaa samaa raskasta rytkytystä bändistä riippumatta – vain bändipaidat ja tukan pituudet tuntuvat vaihtuvan.
Toisaalta – etenkin grindcoren kohdalla – löytyy myös niitä erottuvia valopilkkuja. Ääripäitä on havaittavissa: jotkut bändit keskittyvät jazzin tarkkaan soittoon sormien huidellessa otelaudoilla kuin psykoottiset hämähäkit, kun taas toisella laidalla rastapäiset tatuoidut ihmishirviöt kirkuvat ja kaatuilevat kuin huomista ei olisi. Grind tuntuu myös antavan ihmisille mahdollisuuden revitellä: esimerkiksi Birdflesh esiintyy mielikuvituksekkaasti liikkuen ja hameisiin sekä karateasuihin pukeutuen. Death metalissa huumori ja räväkkyys ovat enemmänkin vahinkolaukauksia kuin tarkoituksellista; vaikkapa Wasteformin parisataakiloista laulajaa ei voi muuta kuin ihmetellä.
Ateria on siis tuhti ja jotakuinkin maistuva, mutta itse esillepanossa ja kattauksessa on vielä Tšekin pojilla parannettavaa. Kameroita on kaksi, ja kamerakulma on joko miksauskopin luota lavalle tai sitten lavan laidalta yhtyeeseen. Myös soundipolitiikka riippuu aivan täysin kameran paikasta, ja esimerkiksi Brodequinin musiikki menee pelkäksi rumpunakutteluksi kuvaajan innostuessa kuvaamaan rumpupatteriston takana tapahtuvaa ilottelua. Ehkä Obscene & Extreme 2004 pitäisikin ottaa enemmänkin dokumentaarisena tarjoiluastiana kuin loppuunsa hiottuna keikkaraporttina.
Yhteenvedosta löytyy siis plussia ja miinuksia ja puoliväliin jäävää mutinaa. Kyllähän tämän paketin kanssa viettää muutaman illan bändejä ja bonusmateriaaleja (haastista, festaritunnelmointia ja niin päin pois) pläräilemällä, mutta miksikään kestosuosikiksi en usko Obscene & Extreme 2004:n nousevan – tämän vuoden bändilista tosin näytti paremmalta ja nimekkäämmältä, joten täytynee palata haaskalle ensi vuonna…
18.11.2005, Antti Klemi |
|
![Endzeit Bunkertracks [ACT VI]](http://www.imperiumi.net/albumcovers/a1471be17f5eeeb1277775cdf13eda0f.jpg "Endzeit Bunkertracks [ACT VI]")
