|
01. Give Me A Sign
02. I Can Only Wait
03. Made In Heaven
04. Save Jerusalem
05. Save The Last Dance For Me
06. If You Can't Be He Woman
07. Captured
08. Where Do I Belong
09. I Never Stopped Loving You
10. One Love |
Ne, jotka hankkivat Paul Gurvitzin uuden soololevyn Rated PG miehen 30 vuoden takaisen maineen perusteella (mm. Gun, Three Man Army ja Baker Gurvitz Army), tulevat kyllä pettymään tähän hengentuotokseen. Rated PG kuuluu sarjaan ”Levy, jonka tekijän nykyinen tyylisuunta ei vastaa tyyliä, josta tämä on alkujaan tullut tunnetuksi.”
Muistaako kukaan millaista aikuispoppia 1980-luvun lopussa tehtiin? Tunteellisten laulumelodioiden täyttämiä helppoja ralleja. Niitä tulkitsi tavanomaisemmin miesääni, joka vaihteli kotikutoisesta hyminästä paatosta pursuaviin vuodatuksiin, unohtamatta tietenkään muhkeita laulustemmoja. Kappaleiden taustat oli luonnollisestikin toteutettu lievän eksotiikan kyllästämillä rumpukoneilla, samalla kun koskettimet loivat taustalle sujuvaa mattoa ja akustinen kitara tasapainotti muuten kylmältä kuulostavaa konemaailmaa. Mahdollisesti kappaleisiin oli lisätty pelkistettyjä pianokuvioita, joiden soittamiseen ei tarvita kuin yhtä kättä. Ja mikäli tekijät halusivat revitellä, he saattoivat lisätä joukkoon sähkökitaralla soitetun soolon, joka ei kuitenkaan saanut kuulostaa liian häiritsevältä.
Samoilla eväillä on tehty Paul Gurvitzin toinen, vastikään julkaistu soololevy Rated PG. On ymmärrettävää, ettei 60:tta ikävuottaan huikenteleva mies enää tee samanlaista musiikkia kuin nuoruudenpäivinään, ja sellaista häneltä olisi kohtuutonta enää odottaakaan. Viimeiset 20 vuotta Paul Gurvitz on pysytellyt hiljaisena taustahahmona, joka on nikkaroinut kappaleita monille R&B- ja AOR-poppareille (mm. Jermaine Jackson, Imagination ja Jellybean). Pari vuotta sitten hän halusi astua taka-alalta esiin ja ryhtyä näkyvämmäksi artistiksi. Niinpä ei myöskään ole kovin suuri yllätys, että musiikillisesti Rated PG liikkuu samoilla vesillä kuin millaista musiikkia hän on muille artisteille säveltänyt.
Omassa lajissaan Rated PG on sangen onnistunut levy. Vastaavantyylisten levyjen on helppo kuvitella sopivan keski-ikää lähestyvälle tusinamusiikin kuluttajalle, joka haluaa pikkusievää taustamusiikkia illanistujaisiin tai automatkalle. Siihen Rated PG on aivan omiaan. Suurimmaksi osaksi Gurvitz on yksin vastannut levynsä toteutuksesta instrumenttiraidoista ja lauluista aina tuotantoon saakka. Kaikessa 1980-lukulaisuudessaan ja pelkistetyssä ilmaisussaan kiekko kuulostaa harmittomalta kokonaisuudelta, mutta minun on vaikea uskoa tämänkaltaisella musiikilla olevan enää minkäänlaisia markkinoita.
Tästä herääkin kysymys. Tekiköhän InsideOut Music aivan oikean ratkaisun julkaistessaan ”Rated PG:n” vanhemman musiikin julkaisukanavaksi tarkoitetun alamerkkinsä kautta?
20.09.2005, Kalevi Heino |
|
