|
CD1:
01. Sulphuric
02. Burn in Hell
03. 666 Megatons
04. Baptized by Pain
05. Everlasting Fire
06. Boundless Anger and Revenge
07. Spirit of Chaos
08. Earthly Damnation
Kesto: 35:09
CD2:
01. Sadistik Sakrifices
02. 666 Megatons
03. Invokation of Evil
04. Storm of Satanik Vengeance
05. Morbid Death
06. Mark of the Beast
07. Earthly Damnation
08. Spirit of Chaos
09. Hell... Torment
10. Dominions of Death (Vulcano cover)
11. Sulphuric
Kesto: n. 39 min |
Kuopiolaista alkuperää olevan Urnin pian vinyylilläkin julkaistava 666 Megatons on saanut mainion, arvolleen sopivan tuplalevyjulkaisun. Levyistä ensimmäinen on pyhitetty itse varsinaille levyjulkaisulle, eli musiikille, kun taas paketin kakkoslevy on yhdentoista kappaleen live-esitys Tampereelta.
Äänilevyn kaikki kahdeksan kappaletta ovat puhdasta old-school black metalia vanhan Bathoryn ja Venomin hengessä. Vaikka tempo on reipas ja kappaleet aggressiivisia, on levy kaikkiaan melko rokkaava thrash- ja heavy metal -sävyisyydessään. Tyylilleen uskollisena kappaleet koostuvat varsin yksinkertaisista, mutta mukaansa tempaavista riffeistä. Levyn arkkitehtuuri onkin kaikessa kursailemattomuudessaan lähes nerokas, vaikka kunnia ehkä kuuluukin 80-luvun innovatiivisuudelle. Urn ei kuitenkaan sorru varastamaan muiden riffejä, vaikka 80-lukulaisuus ja sen aikakauden bändit läpi paistavatkin. Omaperäisyys paiskaa kättä mainiosti tutun ja turvallisen kanssa luoden lopputuloksesta onnistuneen tekeleen.
Vaikka levyn äänimaailma onkin tavallaan melko likainen ja rosoinen, on se kuitenkin riittävän selkeä ja toisaalta hyvinkin vahva. Rehvakkaan bassokitarasoundin tukemana yksinkertaiset revittelyt potkivat persuksille ja palleille niin, että heikompaa hirvittää. Kitaroista löytyy makuhermoja hellivä, rouhean rasvainen soundi, jonka tilalle ei voisi oikeastaan parempaa tämän levyn kohdalla keksiä. Rumpujen orgaaninen soundi ajaa asiansa hyvin ja laulajan rupinen rääkynä tekee työnsä passelisti pakettiin sopien. Yleisesti ottaen levyn soundit ovatkin varsin hyvät.
Kakkoslevyllä video-CD -muodossa oleva keikka on nelikymmenminuuttinen esitys Tampereelta. Keikkavideo on ideana varsin mukava bonus, mutta tekniseltä tasoltaan jälki ei ole kovin kaksinen. Vaikka kuva on muuten riittävän valoisa ja selkeä, se kärsii hienoisesta tunkkaisuudesta. Soundit sen sijaan ovat kohtuullisen ankeat, tyyliltään keskivertoista klubikeikkaa vastaavat. Sisältönsä puolesta keikka on muutoin sitä itseään, kelvollinen esitys ilman ihmeitä.
Videon taso ei ole kuitenkaan merkityksellinen, sillä pääsisältö on kuitenkin itse äänilevy. Julkaisuna tekele onkin helposti rahansa arvoinen, jos ei vielä vinyylinä tätä teosta omista, sillä näinkin hyvätasoista old-school black metalia ei turhan paljon näinä päivänä julkaista.
14.09.2005, Serpent |
|
