|
01. Cold Human Wasteland
02. Bewildering Flames
03. To the Cold Grave
04. When Shadows Swallow the Candles
05. Gathering in the Woods
06. The Womb
07. Reign of Chaos
08. Hate and Agony
09. Beyond Slumber of Man’s Death
10. Desolation Lead the Fevers
11. The Sphere of Darkness
12. A Name in the Black Water
Kesto: 41:13 |
Täysin salakavalasti esiin noussut kotimainen Pestiferous yllättää debyttialbumillaan varsin positiivisissa merkeissä. Deep Dark Seasons vaihtelee tunnelmaltaan hyytävän kylmästä ja pimeyttä tihkuvasta black metalista rokkaavampiin, jopa paikoin thrashmaisempiin energisiin henkäyksiin.
Vaikka Darkthrone tuleekin paikoin mieleen Pestiferousin jäisistä ja murskaavista kappaleista, on suomalaisen bändin repertuaari sen verran laajempi, ettei mistään kopiobändistä voida todellakaan puhua. Löytyypä kappaleista myös aimo annos dissectionmaista melodisuutta, vaikkei kokonaisuus kyseistä bändiä läheltä liippaakaan. Vaikka kappaleiden vaihtelevuus niin tyylin kuin tunnelman puolesta onkin varsin tervetullutta, tuo se sivuvaikutuksenaan myös tasollisesti vaihtelevat veisut. Osa kappaleista on laadultaan varsin mestarillista jälkeä, mutta mukaan mahtuu selvästi helpommin täytebiisin leiman saavia raitoja.
Vaihtelua kappaleista löytyy myös tempon puolesta. Välillä edetään suorastaan kylmänrauhallisesti, paikoin posotetaan eteenpäin reilulla keskitempolla. Kaikkiaan tätä monimuotoisuutta voi kuitenkin pitää bändin kohdalla valttikorttina. Soundeiltaan tämä suht rujosti hengittävä musta massa puhuu selkeää kieltä. Vaikkei mistään valtavirtabändien suurproduktiosta puhutakaan, on bändin soundimaailma omalla tavallaan terävä ja kirkas. Siltikään mistään ylipuunatusta muovimetallista ei sentään ole kyse. Laulajan ääni jää välillä melko taustalle, kiitos hillityn ja vaimean rääkynän, mutta yleisesti ottaen sopii erinomaisesti muuhun kokonaisuuteen.
Vaikka suuhun jääkin levystä hieman laadullisesti ristiriitainen maku, on se selkeästi mittariston paremmalla puolella kylmäkiskoisella riivauksellaan. Vaikka ehkä levyn alkupuoli onkin sitä parempaa antia, se ei tee silti lopusta lainkaan paskempaa kuultavaa. Kaikkiaan varsin hieno debyyttialbumi.
22.08.2005, Serpent |
|
