|
01. The Vampiric Tyrant
02. Carelian Satanist Madness
03. True Blackness
04. My Dreams of 8
05. Eaten by Rats
06. [kappale merkitty symbolilla]
07. My Kingdom of Darkness
08. Blessed Be, the Grim Arts!
Kesto: 41:00 |
Varsin selkeästi suomalaisen black metalin johtotähtiin kuuluva Satanic Warmaster on saanut ylistystä niin koti- kuin ulkomaillakin. Undergroundista parempaankin tietoisuuteen nousseen bändin menestys ei juuri ihmetytä, sillä jälki on ollut tasaista, jopa alati paranevaa laatua lähes koko yhtyeen uran aikana. Paljon odotettu Carelian Satanist Madness lunastaakin siihen kohdistuneet odotuksensa yllättävän hyvin ja kaikista paineista huolimatta.
Ei liene lainkaan perusteetonta kutsua bändiä myös selkeästi uudistuneeksi sen varhaisempiin täyspitkiin nähden, sillä myös bändin ydinmiehistö on vuosien ja julkaisuiden varrella vaihtunut. Vaan toisin kuin liian usein on tapana käydä, on tämän yhtyeen kohdalla muutos varsin tervetullut ja erittäin hyvin onnistunut. Vaikka vanhastaan tuttu raakuus, alkukantainen rehellisyys ja karkea yksinkertaisuus ovat edelleen tallella, on tietynlainen melodinen hittivetoisuus noussut yhdeksi bändin tärkeimmäksi valttikortiksi.
CSM nostaa monilta kohdin hattua paitsi suoraan norjalaiselle black metalille, myös genren eurooppalaiselle näkemykselle. Hitaasta temposta syöksytään nopeampaan paukkeeseen, kun taas välistä vedetään rehellisellä keskitempolla. Yksinkertaisen varmatoimiset kitarasahaukset nauttivat rinnallaan äärimmäisen fiilistelevistä melodioista, jotka ovat monilta kohdiltaan äärimmäisen onnistuneita, suorastaan erinomaisia. Myös biisien rakenteissa on ratkaisuja, jotka saavat ne uppoamaan suoraan sydämeen terävän tikarin lailla ja levyn kiepauttaakin helposti uudestaankin soimaan kuuntelukierroksen jälkeen ilman rassaavaa toiston tunnetta.
Yksi teoksen vahvimpia lenkkejä onkin sen vaihtelevuus, mutta kuitenkin tiettyjen rajojen sisällä pysyen. Tuttuus on naitettu yhteen entuudestaan tuntemattomien osasten kanssa ja jälki on voideltu bändille tuttuun tapaan äärimmäisen hyvin sopivalla soundimaailmalla. Sihisevän surisevat kitarasoundit eivät lopulta ole aivan niin raa'at kuin ensivaikutelma väittää ja ehkä juuri tämä on omalta osaltaan myös melodioiden toimivuuden taustalla. Primitiivinen konstailemattomuus paiskaa kättä harkitun kädenjäljen kanssa, eikä lopusta löydä aihetta valittamiseen millään osa-alueella. Tosin kultakorvaisille black metal -kuuntelijoille ei levyä voisi kuuna päivinä suositella, eikä liioin ääriaineksia kaihtavalle yleisöllekään, mutta liekö sellaisia oikean black metalin parissa liikkuvankaan?
Tuttua laatua levyllä ovat myös kireän raakalaismaiset rääkylaulut, jotka tosin ajoittain jäävät hieman turhan paljon taustalle kuulumaan. Hämmentävää sen sijaan on levyn hämäräperäinen lopetuskappale, joka kosketinpainotteisuudellaan voisi tuoda mieleen lähinnä Summoningin. Makuasia sinänsä, mutta ainakin allekirjoittaneen mieleen juuri levyn alkupuoli on selkeästi se vahvempi puoli, joskin levy on siinä mielessä erinomaisesti kappalejärjestykseltään sommiteltu, että ne parhaat palat löytyvät alun lisäksi myös sieltä täältä - aivan kuin levyn erinomaisuus olisi tarkkaan laskelmoitua. Ehkä onkin.
On luonnollisesti makuasia onko Carelian Satanist Madness parasta Satanic Warmasteria tähän asti vai ei. Lopullista vastausta tuskin voi vielä antaa ennen kuin levylle on tarttunut vuosien mukana tuoma objektiivinen vertailupohja, mutta ehdottomasti bändin kärkituotantoa levy joka tapauksessa tähän asti on. Onkin helppoa kutsua tätä tekelettä yhdeksi vuoden parhaaksi levyksi, erityisesti black metalin saralta, joita on tähän mennessä vastaan tullut ja luultavasti yhdeksi sellaiseksi se myös jää. Tästä ei nimittäin ole enää helppoa paremmaksi pistää.
10.08.2005, Serpent |
|
