|
01. I Saw Them Die
02. Massive Killing Capacity
03. On Frozen Fields
04. Crime Divine
05. To the Bone
06. Wardead
07. Hallucigenia
08. Collection by Blood
09. Casket Garden
10. Nenia
11. Life - Another Shape of Sorrow
12. Justifiable Homicide (bonus)
13. Collection by Blood (demo)
14. Life - Another Shape of Sorrow (demo)
15. On Frozen Fields / Shadowlands (demo)
Kesto: 54:18
|
Vuosina 1994-95 Dismember oli eräänlaisessa valintatilanteessa. Vaikka levyt olivatkin myyneet hyvin ja bändi oli kiertänyt maailmaa tuon ajan suuruuksien kanssa, ajan henki ja tätä kautta levy-yhtiö Nuclear Blast vaati lisää; isoveliyhtye (vaikka tästä sanasta Dismember ei pidäkään) Entombed oli räjäyttänyt pankin rokkaavalla Wolverine Bluesillaan ja muu Ruotsin death metal -eliitti pyrki uudistumaan enemmän tai vähemmän omahaluisesti - ja enemmän tai vähemmän onnistuneesti.
Suunnanmuutoksen teki myös Dismember. Pois pyyhittiin liika lika ja rupisuus, ja tilaa ottivat jäsennellymmät kappalerakenteet, keskitempoisempi tamppaus ja kliinisempi äänimaailma. Tuloksena syntyi Massive Killing Capacity, joka voidaan jakaa kolmeen osaan. Levy starttaa loistavalla biisikolmikolla: I Saw Them Die on luita murskaava jytkytys, nimibiisi nostaa vauhtia ja On Frozen Fields paahtaa melodioiden siivittäminä niin hyvin kuin Dismember vain osaa.
Sitten tapahtuu jokin notkahdus. Vaikka seuraavat viisi biisiä ovatkin keskovertohyvää death metalia rouheine riffeineen ja uhkaavan jyräävine tempoineen, eivät kappaleet anna kuulijalle oikeastaan muuta kuin aiheen pienimuotoiseen pään nyökytykseen. Dismember selvästi oli selvästi astunut alueelle, jolla se ei ollut täysin omimmillaan. Onneksi loppuun on taas isketty loistokkuutta. Casket Garden tiivistää taas yhtyeen taidon tehdä simppeliä, mutta mieleen jäävää murjontaa. Nenia on taas kitaristien David Blomqvistin ja Robert Sennebäckin kunnianosoitus Iron Maidenin instrumentaaleille ja päätöskappale palauttaa lopullisesti uskon Dismemberiin loistavana death metal -yhtyeenä.
Tämän reissuen bonuksiksi on naulattu nauhoitussessioista ylijäänyt Justifiable Homicide, joka on ihan mainio rallatus, sekä kolme albumibiisin demoversiota, joissa Matti Kärjen murinaa ei kuulla. Myös soundit ovat näissä kappaleissa tuhdimmat ja eh, demomaisemmat, mikä luo aivan uuden näkökulman kappaleisiin - itse albumilla kuultava, suht selkeä, mutta harmittavan kevyt kitarasoundi vie nimittäin hieman voimaa riffeistä.
Massive Killing Capacity ei siis nouse aivan yhtyeen klassikkojen rinnalle, mutta on omalta osaltaan napakka osoitus Dismemberin hieman erilaisesta puolesta. Kun reissuen digipak-muoto tuo vielä upeasti esiin Kristian Wahlinin hienon kansityön, en usko kenenkään DM-friikin pettyvän tähänkään levyyn.
27.06.2005, Antti Klemi |
|
