|
01. Season Of Tears
02. How Hard
03. She’s Dead
04. Ego
05. Insomnia
06. Divided
07. Obscura Lua
08. The Bar
09. Delhi
10. Rëve Éveillé
11. Silencio
|
Yksi termeistä, jolla Olen’K:ia taustamateriaalissa luonnehditaan, on etno-elektro, ja se voi vaikka sopiakin. Soitinvalikoimassa on niin perinnesoittimia kuin konepuolta, mutta lopputulos tunnelmoi ja kuplii varsin maukkaasti painottumatta erityisesti kumpaankaan suuntaan (mitä nyt kansitaide painottuu siihen etnoon). Lämmin orgaaninen ja kylmä elektroninen äänimaailma istuvat hyvin yhteen, luoden musiikista samaan aikaan tunnelmallista ja rytmin puolesta meditatiivista. Osa samanaikaisista kuulokuvista on rauhoittavia, osa suorastaan levottomuutta herättäviä. Laulajattaria on kaksi, ja heidän varassaan kappaleitten tunnelmat alkavat muistuttaa tarinoita. Se myös tarkoittaa, ettei levy asetu ihan helpolla pelkästään taustalle, ennen pitkää myös sanoja alkaa kuunnella. Vertailukohtia hakiessa mieleen tulee välillä hiukan Enigma, välillä Ataraxia. Niin, ja Dead Can Dance, jota olen kuunnellut sen verran vähemmän, että se tulee mieleen vasta jälkijunassa. Mielenkiinto pysyy vireillä tätä kuunnellessa. Tosin tunnelmointi voi vaatia oikeanlaisen mielentilan toimiakseen.
20.06.2005, Leea Mäkelä |
|
