|
01. Possessed by Satan
02. Anti You (Untermenschen Genocide)
03. Kill the Koward Khrist
04. Sado Terrorism (Or the Nuklear Sodomy)
05. Conquerors of Imperial Hell
06. Human Holocaust
07. Immortal Winds of Blashyrkh
08. Shadows Over the Night
Kesto: 21:34 |
Kun bändi julistaa olevansa true elitist black metal ilman kontaktiosoitteita, sanoituksia ja heittää fuck you! -tervehdykset loppuun, jää sisällölliseksi arvioksi vain puhtaasti korvakuulolla havaittava jälki. Hassun hauskasti nimetty Armaggedon vääntää minilevyllään kahdeksan raidallista primitiivistä ja raakasoundista black metalia. Riffitarjonnaltaan kuljetaan melko laidasta laitaan, sillä tarjontaa löytyy dissectionmaisista melodioista suoraviivaiseen sahaukseen. Välillä soitto kulkee kohdillaan, mutta mukaan mahtuu muutamia humalatilamaisia raiteilta putoamisia.
Tempotarjonta vaihtelee keskitempoisen jytkytyksen ja nopeamman paukutuksen välillä. Kitarariffit myötäilevät mukana ja parhaimmillaan jälki on kohtuullisen hyvää tavaraa, huonoimmillaan taas kahden pennin jämätavaraa. Vaikka soitto on rehellisen rupuista, saattaapi joidenkin kuuntelijoiden korvakäytävissä kolahdella, kun bändin soitto menee miten sattuu. Biisit sinänsä, soittomokista huolimatta, ovat keskivertoisesti ihan kelpoa kamaa.
Kuten arvata saattaa, tämänkaltaisen black metal -sensaation soundit ovat suhteellisen suttuiset ja rupuiset. Kyllähän kitarat suhinasoundeillaan kuuluvat, mutta voimaa, vihaa tai väkevyyttä niistä ei järin löydy. Rumpupolitiikka taas kuulostaa paikoin kontrastinomaisesti koneelta, mutta ei varsinaisesti häiritsevissä määrin. Kone tai ihminen, parit mokat siellä täällä saattavat aiheuttaa kuulijassa huvittuneisuutta. Taustalle jäävät käheähköt rääkylaulut ovat miellyttävyyden suhteen tusinakamaa, vaikkei käytettyä ilmaisuääntä varsinaisesti liian tavanomaiseksi voikaan sanoa.
Vaikka Possessed by Satan sisältää pari annosta tohelointia ja kökköriffejä, siinä on myös sen verran paljon hyviä aineksia mukana, että jälki on piirun verran plussa puolella. Parhaalla tahdollakaan levyä ei voi suositella kuin tiukemman undergroundin kuulijoille ja sielläkin korkeintaan vain joka toiselle.
24.05.2005, Serpent |
|