|
01. Asylum
02. Forgive
03. Amoricide
04. Excarnation
05. Ephemeral
06. Bitheon
07. Homecoming
08. Nova
09. Wurmtod
Kesto: 45:08
|
Suomalainen Vanguard ponnahti ihmisten tietoisuuteen viimeistään voittamalla Metal Hammerin ja Armageddon Musicin viime vuoden Wackenissa järjestämän kisan, josta tämän Succumbra-debyytinkin mahdollistava levydiili irtosi. Yhtye ei ole kuitenkaan mikään tähdenlento, vaan vakavasti otettava yhtye, minkä tämä laadukas täyspitkä todistaa.
Succumbraa kuvaillessa sanoja tuntuu ilmaantuvan pääkoppaan liikaa, mutta selvään järjestykseen ei niitä kuitenkaan saa. Vanguardin musiikissa laukataan synkillä poluilla tunnelmallisten elementtien ja metallisen otteen toimiessa ratsupiiskoina. Dark metaliksi ehkä parhaiten luokiteltava musiikki ei ole mitään pelkistettyä kaihoilua, vaan Vanguard kävelyttää lavalle niin pianoa, naislaulua, rääkynää kuin hurmaavaa selloakin. Uhkaavan keskitempoinen atmosfääri kuitenkin varmistaa, ettei kokonaiskuva muutu sekavaksi sirkukseksi, vaan koko orkesteri pysyy tyylikkäästi ruodussa. Joskus meiningissä on tosin jo havaittavissa pientä kangistumisen ja toiston tuntua etenkin pianon kohdalla, mutta bändillä on onneksi tyylitajua pistellä muutama piristysruiske oikeaan kohtaan.
Kaikista korulauseista ja tehokeinoista huolimatta Succumbrassa piilee tavanomaiseksi tunnelmoinniksi leimautumisen vaara, sillä uskon, että esimerkiksi Keski-Euroopassa tämänkaltaista musiikkia on enemmän kuin tarpeeksi tarjolla. Toisaalta taas levyssä ei ole sellaisia vikoja, että sen voisi luokitella muiden alapuolelle - enemmänkin päinvastoin. Ammattitaitoista soitantaa ja muutamia hienovaraisesti hurmion huipulle nostatettuja kappaleita - esimerkkinä synkeä Ephemeral - myöten Succumbra on varmasti ylistyssanojen arvoinen.
Tilanne on vain se sama, mihin näinä päivinä usein törmää. Jos Succumbraa tarkastellaan yksittäisenä ilmiönä, sen voisi hyvin nostaa kärkisijoille, mutta kun huomioon otetaan muu genre, ei bändillä ole hihassaan selviä ässiä, joilla peitota kanssakilpailijat. Ostava yleisö tehköön omat johtopäätöksensä ja nostakoon peukalonsa päätöksensä merkiksi.
20.06.2005, Antti Klemi |
|
