|
01. Olen kaikki
02. Sillalla
03. Nauran
04. Aika on
05. Pohjoiseen
06. Haparoin
07. Katsoit mua
08. Mielen harhaa
09. Eksynyt
10. Hulluuteen
Kesto: 38:08
|
Clamour on jo kulkenut yllättävän pitkän polun. Edellisen täyspitkän jälkeen yhtye vietti seitsemän ei-niin-laihaa vuotta hakien muotoaan ja suuntaansa muun muassa aktiivisen keikkailun voimin. Varmaa siis on, ettei tältä toiselta pitkäsoitolta löydy hapuilevaa soitantaa ja eksyksissä olevaa orkesteria.
Kymmenen biisin Kurittu yllättää positiivisesti raskaudellaan. Vaikka ennen play-nappulan painamista pressikirjeen ”Entombed-henkinen mättöjyrä” -luonnehdinta tuntui epäilyttävältä hehkutukselta, rynnivät raskaat soinnut vakuuttavasti kaiuttimista - pienellä suomirock-liennytyksellä varustettuna. Clamour on etevästi yhdistellyt 80-luvun kotimaisen rokkailun melodioita metalliseen höykytykseen lopputuloksen ollessa luonnollisen kuuloinen. Itse sävellystyöstä ei taas voi antaa näin kiitettävää arvosanaa: sekaan mahtuu pari täytepalaa, joita ennemminkin voisi kuulla demotason kellaribändiltä kuin levyttävältä artistilta.
Tätä näkyvintä säröä lukuun ottamatta Kurittu on hyvää perustasoa. Tuula ja Kati muksivat instrumenttejaan siinä missä muutkin rumpali Panun pitäessä kompit tarpeeksi räkäisinä. Laulaja Elinassakin on sitä tarpeellista särmää, mutta aivan kaikki melodiakulut eivät korvissa hunajaisilta tunnu - tässä oman lehmän ojaan ovat varmasti tuupanneet myös paikoin lonksuvat sanoitukset, joiden riimitykset ovat teinirunokilvan satoa.
Pikkuviat on kuitenkin helppo unohtaa, sillä mielestäni Suomen raskaan rockin harmittavan harmaassa maisemassa tarvitaan Clamourin kaltaisia ennakkoluulottomia yhtyeitä. Yhtye ei ole lähtenyt keksimään pyörää uudestaan, mutta ei ole myöskään jämähtänyt odotettuihin uriin. Ota kuunteluun vaikka tarttuvan julistavalla kertosäkeellä varustettu Nauran tai lisäinstrumenteilla hienosti tunnelmoiva Hulluuteen ja mieti, olisitko juuri sinä vailla kuritusta.
25.04.2005, Antti Klemi |
|
