|
01. Dargai
02. The Volunteer
03. Worksong
04. High & Low
05. Reprieve
06. Redlight
07. New Lystra
08. Fevers
09. Alms
10. Word Made Flesh
Kesto: 41:58
|
Yhdysvaltalainen Grails hurmasi hienovaraisella mutta tunnevoimaisella debyytillään The Burden of Hope, ja bändin toinen täyspitkä Redlight tuntuu tekevän saman. Bändi on taas vetäytynyt studioon, ottanut pölyttyneet instrumenttinsa käsiinsä ja lähtenyt etsimään sointuja luonnollisella tavalla.
Grails on niitä harvoja yhtyeitä, jotka hoippuvat nerokkaasti utuilun ja suunnitelmallisuuden välillä. Redlight voi aluksi kuulostaa levyltä, joka on tehty haeskellen ja jammaillen, mutta vaikka mukana on tätäkin puolta, on samalla musiikista aistittavissa suuri keskittyneisyys ja herkkyys. Jokainen sointu ja ääni tulee harkiten, ja näin Grails kutoo pehmeää verkkoa folk-vaikutteista, lap steel -kitaroista, viuluista ja instrumentaalitunnelmoinnista, josta bändin levylafkan Neurot Recordingsin omistajat eli Neurosis-yhtyeen jäsenetkin ovat varmasti ylpeitä - ehkä jopa hieman kateellisiakin.
Kyse ei Redlightilla ole kuitenkaan pelkästään sävellystaidosta, vaan myös viisikon musiikillista osaavuudesta - oikeastaan nämä kaksi ominaisuutta kietoutuvat Grailsin tapauksessa yhdeksi suureksi luomisvoimaksi, joka ruokkii toinen toistaan. Timothy Hornerin viulu tuntuu tällä kertaa asettuvan enemmän taka-alalle luomaan äänimattoa kitaroiden noustessa - tyylikkäästi ujostellen - parrasvaloihin. Emil Amos osoittaa Redlightillakin olevansa rumpali vailla vertaa nostaen musiikin intensiteettitasoa tarvittaessa. Lisäväriä haetaan tarvittaessa saksofonista ja pianosta, mutta musiikki kyllä kantaisi ilman niitäkin.
Redlight on siis huima ja koskettava matka, jonka aikana kuulija löytää itsensä savuisista kapakoista, sumuisesta maalaismaisemasta ja monista muista tutuista ympäristöistä. Tuttu trad-veisu Dargai avaa hienosti pelin, ja loput kappaleet virtaavat rauhallisesti perässä. Menevyyttä ja hittikertosäkeitä kaipaaville Grails on väärä yhtye, mutta tunnelmoinnista ja lähes kotoisenoloisesta atmosfääristä nauttiville Redlight on levy, jonka ei toivoisi loppuvan. Koskaan.
04.04.2005, Antti Klemi |
|
