|
01. Kyyneleet
02. Mihin sä meet
03. Isä meidän
04. Sisällä tyhjää
05. Monta syytä
06. Muistoissa
07. Sateessa
08. Sokeita
09. Ei päivääkään
10. Näemme vielä
|
Suomenkielistä voimametallia progressiivisilla vaikutteilla soittava Vip luottaa lyriikoissaan vahvasti hengellisiin perusarvoihin. Tapoihini ei kuulu puuttua kappaleiden lyyriseen antiin, vaikka tässä tapauksessa uskonasiota käsittelevillä sanoituksilla on ehkä normaalia heavylevyä suurempi merkitys kokonaisuuteen. Vip on perustettu 90 -luvun loppupuolella suomirokkia soittavaksi kokoonpanoksi ja vuosien varrella bändi on julkaissut useita levytyksiä kärsien samalla miehistönvaihdoksista. Uudet jäsenet ovat omalta osaltaan koulineet bändin tyylisuuntaa hyvinkin moneen suuntaan. Sokeita -kokopitkä on omakustanteena julkaistu tuotos, joka on äänitetty ja miksattu Arttu Sarvanteen hoteissa Jyväskylän Watercastlessa 2004, Minerva Pappi on masteroinut tuotoksen Finnvoxilla samana vuonna.
Kokopitkä koostuu kymmenestä pommikonelaivueen voimalla ja vauhdilla iskevästä biisistä, joihin on saatu sävellettyä myös tunnelmallisia sävelratkaisuja. Kappaleisiin on piilotettu myös mielenkiintoisia progressiivisia koukkuja värittämään tuotosta. Levy on tasainen kokonaisuus jolta ei löydy yhtään täytebiisiä, muttei varsinaista hittibiisiäkään, joten tuotos on hyvinkin pitkäikäinen kuuntelunautinto, sillä biisit eivät ole mitään muovisia radiohittejä. Bändin voimahahmoksi voi lupaa kysymättä nostaa laulaja-soolokitaristi Jussi Pajunpään, joka on varsinainen kultakurkku. Miehen varaan lasketaankin paljon ja herran päätehtäväksi jääkin toimia kappaleiden sanojen esittämien tuntemuksien tulkkina. Jussin soolokitarointi on lauluosuuksien ohella tuotoksen vakuuttavinta antia, hänen soolonsa eivät ole pelkästään yngviemalmsteenmaisia tilulilu-hässäköitä, vaan soitossa on kuultavissa huomattavan paljon tunnetta. Sovitusten osastolla pelataan hieman varman päälle, mutta pieniä yllätyksiä biiseihin on silti jätetty tarkkakorvaisempien kuuntelijoiden iloksi. Muistoissa -biisissä on tuotoksen selvästi mystisin sävellysratkaisu, jonka tarpeellisuudesta voidaan olla hyvinkin montaa mieltä.
Levyn pienoiseksi heikkoudeksi määrittelisin lauluosuuksien melodioiden samankaltaisuuden, mutta asiaa korjataan sopivassa määrin erilaisilla biisien sävellyksillä. Henkilökohtaisesti en tunne suomen gospelheavy-genreä, mutta Vip vaikuttaa yhdeltä uskottavammalta genrensä edustajalta. Bändin aikaansaannoksilla on annettavaa minunkinlaiselleni musiikin ystävälle, joka ei hae musiikista vastauksia uskonasioihin yläkerran eikä alakerran isänniltä. Levyä suosittelen lämpimästi etenkin hengellisestä metallista pitäville musiikin ystäville.
26.03.2005, Olli Rinnekangas |
|
