|
01. The Hand that Feeds |
Kun erinäisten DVD-pakettien ja deluxejulkaisujen voimalla on pitänyt itseään industriaalisessa Nine Inch Nails-heroiinissa jo pari vuotta, uuden UUDEN tuotoksen käsiinsä saaminen on vähintäänkin pelottavaa. Väittämättä mieleeni nousee kysymyksiä: pitääkö tätä säästellä? Saako tästä autuutta vai koituuko tämä dosage kuolemakseni?
Lopulta addiktioni antaa periksi ja murtaa muusiikkiteollisuuden kovettaman kuoreni: tässä on jumalauta julkaisu jota haluan kuunnella NYT HETI ja PALJON. Sujautan sinkun soittimeeni, väännän volyymin kaakkoon ja hiljenen.
Miksi helevetissä alkunaputus tuo mieleeni animehahmoja..? Sitten tajuan: ajattelen Daft Punkia. Huolestun hiukan mutta jatkan urheasti. Kunnes huoleni muuttuu vielä huolestuttavammaksi bändinnimeksi: The Hives. Mitä tämä on?!? Mitä Trent on tehnyt? Missä on angst?!? Missä kiehuva viha?
Nuoruuteni tuskan toisintaja kuulostaa positiiviselta! Sekavin ajatuksin kuuntelen biisiä uudestaan ja uudestaan, rauhoittelen itseäni cola-annoksella ja vähitellen annan periksi. Okei, The Hand that Feeds on silkkaa konepoppia, mutta niin oli jo perustuksiltaan moni muukin NINin aiempi kappale. Tämä vain on Sin:iäkin kirkkaammin aidosti kaupallinen biisi, ja se soi kaupallisuuttaan täysin pakottamattomasti, ilman tekemisen makua.
Yksinkertainen tausta kantaa kappaleen läpi kevyesti, oli promon yksi ainokainen kappale radiohalomiksaus tai ei, ja perinteinen väliosan eriävä kosketinkonekuvio antaa biisille juuri sen tarvittavan nosteen juuri sillä nimenomaisella hetkellä kun kappale sitä tarvitsee.
Tämä ei ole synkkää, eikä tämä ole metalliudessaan laisinkaan raskasta. Sen sijaan saan tästä yllättäen hymyä kasvoilleni ja tanssimisen mieleeni. Vaikka tämä ei olekaan mikään Happiness in Slavery, voin kevyesti todeta pitäväni tästä kevytmetallista aivan jumalattomasti enkä varmasti poista sitä soittimestani ennen With Teeth:in saapumista. Hyväksymällä idolini muutoksen minulla onkin äkisti hyvä mieli ja itselleni vuoden 2005 kesähitti.
Provinssirock, oi Provinssirock, olisit jo!
22.03.2005, Nelli Ahvenlahti |
|
