|
1. Portal To The...
2. Worlds Beyond The Veil
3. Bequeath Thy Visions
4. The Caller And The Listener
5. Break The Worlds' Divide
6. Lords And Masters >mp3
7. Psyrens >mp3
8. Voices In The Void
9. The Sands Of Time
10. Search The Endless Planes
11. They Came And You Were Silent
12. Transcendence
13. Beyond The Eyes Of Man |
Tämä on vaikea pala purtavaksi. Briteistä ponnistavan Mithras-yhtyeen toista levyä on jo ennätetty ylistämään, kun levy ensimmäisen kerran julkaistiin pienen Golden Lake -yhtiön kautta viime vuonna. Nyt levyä on hieman siistitty remasteroinnin avulla ja se on pistetty uudelleen markkinoille, Eurooppaan ja Amerikkaan, Candlelightin julkaisemana.
Mithras soittaa liikaa ajattelevan miehen death metallia. Ei ole ollenkaan aliarvioitua sanoa, että musiikki leijailee tuolla jossain, aivan omissa sfääreissään. On helppo ymmärtää miten Worlds Beyond The Veil voi saada omat rajansa asettavasta musiikista pitäville hallitsematonta ilopissan karkailua. Yhtä helppoa on myös kuvitella, miten tämä musiikki saa väärälle henkilölle vääränä hetkenä soitettuna aikaan hermoromahduksen, mitä piristää ainoastaan lapsenmielinen tarve hajoittaa cd-levy.
Minä yritän pysyä siinä välissä, jos se vain on mahdollista.
Mithras luo uutta persoonallisella tavalla. Se ei niinkään hae death metalliinsa vaikutteita muista musiikkityyleistä, vaan ennemminkin pyrkii venyttämään olemassa olevia rajoja uudenlaisen ilmaisun tavoittamiseksi. Tässä yhtye kieltämättä onnistuu. Ajoittain biisit etenevät kummallisia, muodottomia reittejä - ajoittain puolestaan riffit eivät tarjoa mitään uutta. Yleisvaikutelma on kuitenkin tuntematon.
Omalaatuisen lisän levylle tuo runsaat hamuilujaksot, utuiset, hitaasti liikkuvat maalailut. Näitä osia onkin lähes 70 minuutin rötkäleessä melko runsaasti.
Mutta että niin ärsyttää! Harvemmin jaksan itkeä levyn tuotannosta, mutta nyt on pakko. Kitarasoundi on järkyttävä läpi levyn. Soundi on niin kulmaton ja efektoitu, että pahaa tekee. Myös rumpusoundi on heikko. Eniten korvaan ottaa äärimmäisen kireät tomit, joiden pyrähdykset pistävät ärsyttävästi esille.
En ole myöskään kovin vakuuttunut levyn kokonaisuudesta. Lähes jokaisen \"varsinaisen biisin\" jälkeen tulee ihmeellinen mutustelujakso, jotka jaksavat hämmästyttää kerta toisensa jälkeen. Muutenkin kaiken tarpeellisuus näin pitkällä levyllä on kyseenalaista, oikeasti. Hyvänä merkkinä todettakoon kuitenkin, että joka kuuntelukerralla levy miellyttää edellistä kertaa enemmän.
Nyt olen arvosteluasteikossa vitosen kohdalla: siedettävä. Jos tästä oikein tykkäämällä tykkäisi, olisi tämä napakymppi, mutta nyt jään odottamaan jos Mithrasin tajunnan venyttäminen olisi musiikillisesti kuunneltavampaa seuraavalla levyllä.
18.03.2005, Teemu Lampinen |
|
