|
01. Dispirited Chambers
02. The Resonance Of Form In Transition
03. Desentisizer
04. Behind The Lodge Door
05. Patriots Of Sin (aeturnum essentia)
06. Carpe Noctem
07. Dreamscape Domain
08. Oath To Endure
09. Light Creates Shadows
10. Transcendence Duology
11. Cellular Disorganization (instr. bonus track)
12. Welcome Home (King Diamond cover/bonus track)
|
Ruotsalainen Altered Aeon on jonkun asteinen “superbändi”, ainekin levyn mukana tuleva biografia hehkuttaa näin. Rumpujen takana häärivä, Theory in Practice-yhtyeen Henrik Ohlsson perusti bändin Azotic Reignin vokalsti Kjell Anderssonin kanssa. Tuloksena on metallia, jota hehkuttava bio kuvailee sanoin ”technical power death metal”.
No, levyllä ei ole power metallia, vaan varsin mielenkiintoinen kattaus progressiivisen oloista thrashin ja deathin sekoitusta. Altered Aeonin pääasiallinen sapluuna on siellä thrashissa, mutta silti bändi mutkittelee niin usein, että teknisyys kannattaa erikseen mainita. Etenkin levyn lopettava fiilistely Cellular Disorganization jo osoittaa yhtyeen ajoittain vilahtelevan eeppisyyden. Silti on helpompaa verrata yhtyettä vaikkapa Kreatoriin kuin vaikkapa Deathiin, vaikka molempien bändien vaikutus on selvästi kuultavissa, etenkin ensin mainitun.
Altered Aeonin musisointi on todella pätevän kuuloista. Yhtye hanskaa suoraviivaisen thrashaamisen ja kikkailun oikein komeasti, ja Kjellin ääni toimii komeasti sekä tuoden välillä mieleen Kreatorin Mille Petrozzan, ja välillä miehen ääni nousee suorastaan operettimaisiin suorituksiin. Kappaleissa riittää osia, mutta homma on kudottu silti kasaan riittävän monipuolisesti, jottei turhaa toistoa pääse tapahtumaan.
Silti, vaikka materiaali on hyvin tehtyä, niin hieman vajaan tunnin mittaisen levyn loppupuolelle päästäessä alkaa uupuminen painaa päälle. Tuntuu siltä, että yhtye on sijoittanut ne kaikista kirkkaimmat kappaleensa heti levyn kärkeen, ja puolivälin jälkeen tulee jo ähky materiaalin muuttuessa hieman tasapaksummaksi. Levyn lopun silti pelastaa tuo jo edellä mainittu instrumentaali, joka jättääkin loppujen lopuksi hyvän maun suuhun. King Diamond –versionti kappaleesta Welcome Home olisi taas voinut puolestani jäädä levyltä poiskin.
Kokonaisuutena Altered Aeon yllättää positiivisesti Dispiritism -debyytillään. Eihän tekninen thrashittely ole mitään uutta, mutta hyvin tehtynä se on hyvinkin viihdyttävää. Ensikerralla bändi toivottavasti tiivistää sanottavansa hieman lyhyempään pakettiin.
25.02.2005, Niko Kaartinen |
|
