|
01. Tapoit, Muuta Et Muista
02. Hyökkäys Kuurojen Kotiin
03. Saatana On Herra
04. Ison G:n Armosta
05. Ei Mitenkään
06. Olet Surmannut Miehen!
07. Tissit Gambinassa
08. Jos Otan... Niin Tapan
09. (Nyt Loppuu) Purpatus
10. Yhdellä Iskulla
11. Viimeisten Päivien Juoksuhaudat
12. Kun Työmies Lyö
13. Ei Ruumis Pane Pahakseen
14. Surmatyön Jälkeen
kesto: 28:00 |
Sopivan provosoivan nimen Saatana On Herra uudelle levylleen ottanut ja vahvaa kulttistatusta yllään kantava Rytmihäiriö iskee uutukaisellaan tajuntaan kuin Gambina konsanaan. Vaikka edellisestä pitkäsoitosta Surman Siipien Havinaa on ehtinyt kulua reilusti yli 10 vuotta, niin mikään ei ole juuri muuttunut. Vesuri heiluu edelleen ja ihmisiä kuolee.
Musiikkipuoli on alkuaikojen suoraviivaiseen noisecoreen verrattuna enemmän napalmdeathmaista hc/grindia. Jossain määrin ollaan lähempänä '92 ilmestynyttä englanninkielistä The End Of Evolution... split-levyä, joskin kappaleet ovat tuosta levystä lyhentyneet ainakin puolella ja kieli palannut suomeksi. Albumia edeltäneet parin pikkukiekkoa antoivat odottaa tiukkaa levyä ja sen se myös tekee. Kappalemateriaali osoittaa, ettei bändi ratsasta vanhalla maineellaan, vaan taso on kauttaaltaan korkea.
Lyriikkapuolella henki lähtee edelleen tyylillä jos toisella. Gambina maistuu ja vinksahtanut musta huumori kukkii. Vielä kun soundit ovat ärhäkkään tukevat ja vokalisti Uneltakin lähtee miehekästä rähinää niin käsillä on yksi vuoden iskevimmistä levyistä.
Rytmihäiriön ura loppui ennenkuin se ehti edes kunnolla alkaakaan. Saatana On Herra todistaa bändin pystyvän edelleen paukuttamaan ihmisiä maan alle. Ei tätä nyt jatkuvalla syötöllä jaksa kuunnella, mutta joka tapauksessa surmacore elää edelleen hyvin.
22.02.2005, Janne Rintala |
|
