|
01. WoH II Tsc
02. Heroine
03. Catching scarlet in the sun
04. How would you like to be spat at in the face
05. Some gossip on stealing a spouse
06. Going down
07. Considering the gawk, the drool, the bitch and the fool
08. Kick you so hard
09. About a whore, about a kill
10. Speeding to get by
Kesto: 53:00 |
The Provenance on vuosien varrella niittänyt alan piireissä mainetta ja heidän kolmas levynsä How Would You Like To Be Spat At jatkoa tutuksi tulleelle kaavalle. Jo levyn nimikin kertoo osaltaan sitä mitä sen sisältökin, se on käytännössä loukkaus nykyaikaista, kaiken yksinkertaistavaa yhteiskuntaa kohtaan. Vaikka yritys onkin ollut kova, ei bändi ole onnistunut kirjoittamaan yhteenvetoa elämämme kurjuudesta vaan harmillisesti kokonaisuus ontuu vähän jokaisella osa-alueella.
Levystä on todella vaikea tehdä minkäänlaista kokonaiskuvaa. Se on sekava kokoelma soundimaailmoja ja tuotoksen lokerointi on aika hankalaa. Kaksi laulajaa vielä sekoittaa tilannetta entisestään ja tämä progressiivisesti etenevä goottirock vaatii paneutumista ennen kuin siitä saa mitään otetta, jos se siis ylipäätänsä onnistuu lainkaan. Kokonaisuus on rakennettu koko joukosta variaatioita ja materiaali poikkoilee eteenpäin sen suuremmin selittelemättä. jostakin tulee mieleen, ettei yhtye olisi itsekään uskonut materiaaliinsa vaan yrittävät korvata laatua määrällä.
Kokonaisuus on näennäisesti ammattitaitoinen kokoelma laulelmia kaikenlaisista elämän varjopuolista, angstien riivaamaa tekstiä riittää ja tunnelmaltaan levy on huomattavan synkeä. Materiaali ei kuitenkaan ole mitään teiniangstia, vaan tunne ja tunnelmat ammennetaan aivan jostakin muualta. Hyvä niin, koska levy joka pystyy ilmaisemaan oikeasti jotakin ei voi olla täydellisen huonokaan. Valitettavaa on, ettei HWYLTBSA ole niin järin kummoinenkaan kokonaisuus millään osa-alueella. Kokonaisuudessa ei ole mitään uraauurtavaa tai tuoretta jos sitä verrataan muihin genren edustajiin, levy on yksinkertaisesti tasapaksu alusta loppuun. HWYLTBSA olisi sellainen levy, jonka olisin kernaasti halunnut nähdä onnistuvan yrityksessään luoda laulukirja kurjasta elämästä, mutta valitettavasti tämä jää joko toisille artisteille tai ehkäpä The Provenancen tuleville levyille.
Tämän levyn kanssa huomaa, että vika ei ole tuotannossa vaan tuotteessa, kappaleet eivät anna kuulijalleen tarpeeksi että näitä jaksaisi kuunnella ajatuksella. Jos tämän kaltaisen levyyn ei pysty tarpeeksi paneutumaan, on se epäonnistunut täydellisesti tehtävässään. Taustamusiikiksi tunnelmallisuutensa vuoksi tästä on, mutta vaikeuksia tulee kun sitä todella pitäisi kuunnella. Tämä on todella sääli, koska levyltä voisi löytyä potentiaaliakin, mutta tällaisenaan siitä on vain goottimusiikin suurkuluttajille.
06.02.2005, Turkka Holmqvist |
|
