|
01. Soaked Mud Remain
02. Silverspoon
03. The Bereaved
04. Vital Organ Theft
05. Hollow Child
06. My Dying Pride
07. Pathetic
08. Devil's Deal
09. Angels Ablaze
10. Fatal Human Rapture
11. Lines In Shape
12. The Abyss
Kesto: 42:53 |
Levyn kannessa luvataan heti, että kyseessä olisi melodista death/thrash-metallia tyypilliseen ruotsalaiseen tyyliin. Mikäpäs siinä muuten, mutta kun joka toinen kyseisestä valtiosta ponnistava ryhmä polkee eteenpäin melodista deathia, niin Darkened Silhouette ei lupaa ainakaan mitään järin tuoretta. Onneksi The Bereavedin debyytti-albumi ei lunastakaan kaikkea mitä lupaa, koska materiaali nousee korkealle muun "tyypillisen" yläpuolelle.
Bändi on onnistunut kategorisoinnissaan mainiosti. Tämä todellakin on jotakin erikoista deathin ja thrashin fuusiota ja onneksi kummastakin genrestä on tislattu kokonaisuuteen kaikki paremmat puolet. Yhtye tykittää peruskokoonpanolla eteenpäin tiukan ammattimaista puoli-thrashia ja vaikka biisit ovat huomattavan raakoja, on niihin kuitenkin sattunut mukaan kantavaa melodiaakin. Bändi on onnistunut säveltämään yllättävän hyvän kuuloisia ja teknisiä riffejä levyn täyteen ja kokonaisuudet toimivat moitteettomasti. Biisit ovat kompakteja kokonaisuuksia, kikkailuihin ei jäädä jumiin ja musiikki palvelee koko ajan tarkoitustaan.
On totta että osa jutuista ei kuulosta niin järin tuoreilta ja että osa näistä on kuultu ennemminkin, mutta kliseet on ammennettu hyvällä maulla kokonaisuuksiksi. Jotkut kappaleiden rakenneratkaisuista pistävät ihmettelemään mutta aika harvoin kuitenkin. Tuotannollisesti levy ei niin loista, mutta menettelee kuitenkin. Esimerkiksi kitarasoolot on miksattu aivan liian pahasti piiloon, varsinkin kun nyt vaihteeksi on löytynyt kitaristi jonka sooloissa on edes jotakin ideaa. Soundimaailma on vähän turhan ohut mutta ei onneksi niin että se alkaisi paljoa häiritä.
Täytyy sanoa, yhtye ja sen debyyttilevy yllättivät todella positiivisesti ja mielenkiinnolla odotan mitä bändi saa aikaa tulevaisuudessa. Debyytin arvot taiteellisella tasolla ovat korkeat, joten toivottavasti seuraavalla kerralla joku uskoo yhtyeeseen enemmän ja saadaan myös mukaan viimeisen päälle oleva tuotanto. Ei silti, tällaisenaankin levy toimii hienosti ja tätä uskallan kyllä suositella jokaiselle johon vähäänkään muut genren edustajat uppoavat.
23.01.2005, Turkka Holmqvist |
|
