|
01. Intro:Antikristus Neutronstar
02. Corpse Desecration
03. Into Maze of Nightmares
04. Angelraper
05. G.I.D.
06. Sealed by Blood
07. Mother of Christ
08. Crucifix Masturbation
09. Nailday
10. Anno Aspera
Kesto: 37:22 |
Jos jokin bändi on noussut suurelle yleisölle suomalaisen black metallin ilmentymäksi, on se juurikin Demonos Sovan luotsaama pitkän linjan nimi, Barathrum. Uransa varrella naurattanut, itkettänyt ja ärsyttänytkin, pahimmillaan kovin viinanhuuruinen tapaus on jättänyt musiikilliset jälkensä juuri bassovoittoisella ja keskitempoisella black metalillaan. Viimeiseksi B-levyksi huhuiltu Anno Aspera - 2003 Years After Bastard's Birth nostaa bändin profiilia mukavasti muutaman heikomman levyn jälkeen.
Introksi pitkähköllä antikristus neutronstar -huudatuksella alkava levy starttaa bändin juuri sillä tavalla kuin Barathrumin levyn voi kuvitellakin alkavan. Kautta levyn ote pysyy bändin luomalle tyylille uskollisena, mutta myös vaihtelua löytyy sopivissa määrin. Hitaammillaan levy kulkee lähes doomahtavilla raiteilla, kun taas nopeammissa kohdissa bändi tuntuu suorastaan irroittelevan. Yhtä kaikki, basso pysyy hallitsevana soittimena läpi teoksen yhdessä Sovan omaperäisen rääkynöimisen.
En tiedä tarkalleen mitä bändissä on tapahtunut, mutta kokonaisuutena levy toimii selvästi muutamia aiempia levyjä paremmin. Jopa yksittäiset biisit tuntuvat tehneen paluun Legions of Perkele -tyyliseen hittivetoisuuteen ja esimerkiksi levyn puolivälissä rokkaava Angelraper jää heti ekasta kerrasta mieleen tarttuvalla kertosäkeistöllään. Bändin voisi sanoa uudistuneen juuri sopivasti, mutta pysyen kuitenkin riittävän tutuilla raiteilla kuulostaessaan itseltään.
Tuotantomielessä levy on komeassa kuosissa. Basso erottuu levyltä hyvin, joka onkin Barathrumin kohdalla käytännössä vaatimus. Myös kitara- ja rumpusoundit ovat hyvin kohdallaan, eikä levyä voi tältä osin moittia missään mielessä. Sovan ääni kuulostaa aiempiin tekeleisiin nähden hieman erilaiselta ja muuttuneelta, muttei missään mielessä huonommalta. Herran persoonallinen rääkyminen on tunnistettavaa ja laulu asiansa hyvin osaavaa sekä musiikkiin hyvin sopivaa.
Bändin fanit tuskin tulevat pettymään levyyn, sillä ainakin allekirjoittaneen mittapuussa se edustaa bändin parempaa tasoa. Vaikka levy ei välttämättä aivan nouse hittimittaristolla LoPin tasoiseen ikivihreyteen, niin ainakin se tekee hyvin sen minkä tämä bändi parhaiten osaa.
14.01.2005, Serpent |
|
