|
CD1:
01. Orgy Of Destruction (intro)
02. War Of Worlds
03. Great Old Ones
04. Paint The Devil On The Wall
05. Sent By The Devil
06. Firestorm
07. Down
08. Prayers Of Steel
09. Suicide
10. Days Of December
11. Unity
12. Anarchy (drum solo)
13. Enough Is Enough
14. Invisible Horizons
15. Set This World On Fire
CD2:
01. Flesh And Blood
02. Rocket Science (guitar solo)
03. Soundchaser
04. Straight To Hell
05. Back In Time
06. Refuge
07. From The Cradle To The Grave
08. Black In Mind
09. Solitary Man
10. Don't Fear The Winter
11. All I Want
12. Higher Than The Sky |
Rage on kahlannut saksaheviosastoa jo pari vuosikymmentä ilman varsinaista läpimurtoa. Tästä huolimatta Peavy "Mr. Rage" Wagnerin luotsaama bändi on pysynyt järkähtämättömästi omalla linjallaan, jos jätetään huomioimatta hetkellinen syrjähyppy sinfoniaorkesterin helmoihin. Tammikuussa 2004 Rage soitti loppuunmyydyn kolmetuntisen maratonkeikan Bochumissa. Keikasta koostettu From The Cradle to the Stage -tuplalive tarjoaa 27 raitaa ja 135 minuuttia irti päästettyä Raivoa.
Muutama vuosi sitten trioksi kutistuneen Ragen äänimaailma on pelkistetty ja kuulemiani studiolevyjä selkeästi raaempi, biiseistä on karsittu kaikki turhat krumeluurit. XIII- ja Ghosts-levyillä olleiden orkesteriosuuksien puuttumista ei voi kuitenkaan pahoitella: kuten Blind Guardian osoitti taannoisella tuplalivellään, suhteelinen raakuus voi olla hyväkin asia. Aivan Blind Guardianin kaltaiseen hurmostilaan Rage ei yllä, mutta kauaskaan ei jäädä. Etenkin Peavy kerää täyden pistepotin, uljaan matalaäänisen kielisoittimen näpyttelyn ohella Peavy laulaa - ja upeasti laulaakin! Lauluääni muistuttaa hieman Hansi Kürsch -tyylistä puhtaan ja käheän äänen sekoitusta.
Trion teknistä taituruutta esitellään progeilevan Unity-instrumentaalin sekä ilmeisen pakollisten kitara- ja rumpusoolojen avulla. Sekä Smolski että Terrana ovat kieltämättä taitavia muusikoita, mutta keskivertokuuntelija kiinnostuu reilun kymmenen minuutin sooloiluista tasan yhtä paljon kuin kala polkupyörästä. Lisäksi illan setissä olisi ollut vielä tunnin verran oikeitakin biisejä.
Vaikka settilista painottuu uudempaan Peavy/Smolski/Terrana-aikakauden materiaaliin, mukana on silti myös ne "pakolliset" klassikkobiisit kuten Don't Fear The Winter ja Higher Than Sky joita säästelläänkin yleisön riemuksi aivan setin loppuun saakka.
Ykköslevyn kohokohdiksi nousevat avausbiisi War Of Worlds, pelkistetty Days Of December ja Enough Is Enough. Setin loppupuolella, kitarasoolon jälkeen, bändi puristaa itsestään viimeisetkin mehut irti ja meininki paranee entisestään. Rage-amatööristä tuntuukin helposti siltä, että bändin parhaimmat biisit on kasattu kakkoslevyn loppupuolelle. Vaisuhkosta yleisöstä huolimatta bändin soitto on alusta loppuun todella tiukkaa ja energistä. Reilun kahden tunnin annos Ragea tuntuu kuitenkin olevan hieman liikaa yhdellä kerralla nautittavaksi.
Pienellä tiivistämisellä ja ilman tarpeettomia soolo-osuuksia From The Cradle To The Stage pääsisi jopa hyvin lähelle Blind Guardianin liki täydellistä Live-tuplaa. Voin vain kuvitella miten Rage-fanit hullaantuvat tästä levystä, jos aiemmin bändin olankohautuksella ohittanut kuuntelijakin huomaa diggaavansa levystä todella paljon.
03.11.2004, Ossi Jääskeläinen |
|
