|
01. From the Curse, A Scourge...
02. The Omnipotent Codex
03. Conqueror & Warlord
04. Manifest My Intervention
05. Fortress
06. Retribution of the Lost Years (I, the Pathfinder III)
07. Conjuring the New Apocalypse
08. The Eclipse: Monument to the Empire
I - Sentence and Burden
II - The Voyage
III - The Restitution
09. Remains of the Covenant
10. Eternal Cycle of Delusion
Kesto: 66:11 |
Rotkosta nouseva kuolonkäry ei Koston loitsustaan huolimatta edusta elämän loppumisen nykymerkkejä sen tyypillisemmässä muodossa, vaan tuoksahtaa pikemminkin aikalaiseltaan yli kymmenen vuoden takaa. Kirouksesta alkava synkkätunnelmainen ja eepoksellisiin mittoihin venyvä teos ei suostu alistumaan yksilöllisyydet murskaaviin genresääntöihin, vaan koettelee alalajinsa rajoja melodioin, demppauksin ja tempoja luovasti soveltaen.
Pitkäkestoisuudestaan huolimatta kymmenraitainen, keskivertoa pidemmistä kappaleista koostuva kuolometallin sävellyspaketti ei anna periksi yksitoikkoisuudelle tahi itsensä toistamiselle. Levy mutkittelee kuin käärme kivenlohkareiden välissä edeten vääjäämättömästi, mutta varmasti ja pahaenteisesti. Levyn tummasävyinen tunnelma pitää sisällään niin tyypillisiä kuoloriffejä kuin sävelkatkelmia mustemmankin metallin riivauksista. Eteläamerikkalaisin sävyin täydennetty, omaleimaista mystiikkaa pursuava levytys onkin omalla tavallaan mahtava monumentti juuri omaleimaisen, mutta itsetarkoituksettoman ainutlaatuisen luomistyön puolesta.
Vaikka vanhan koulukunnan piirteet paistavatkin taustasta ihailtavasti esiin, levyn piirteet heijastavat myös nykyaikaista kulkua. Teknologiaa ja osaamista ei ole jätetty hyödyntämättä, joten tuotantopuoli on asiaan kuuluvaa ja sävellystyöhön oikealla tavalla sopivaa. Soitinten soundia ei ole lähdetty väkisin vääntämään ylituotettuun muottiin, vaan dynamiikalle ja analogisuudelle on annettu ihailtavissa määrin tilaa. Puoliörinäksi luonnehdittava laulutyyli sopii enemmän kuin hyvin itse musiikkiin, joskin on melko lailla varmaa, ettei se miellytä vain ankarampaan murjontaan ihastuneita kuulijoita.
Lunastuksen taika jättää mieleni tunteiden limboon. Se toisaalta tekee hyvin sen, mistä monet vain haaveilevat. Se todistaa, että omaperäisen ja silti toimivan levyn rakentaminen, vielä pidemmän kaavan mukaan, on mahdollista. Toiselta kantilta katsottuna levy kuitenkin on vain kohtuullisen hyvä teos, eikä millään tavalla merkittävä, edes omassa luokassaan.
02.11.2004, Serpent |
|
