|
01. Plague-House Puppet Show
02. Into Treason
03. The Fiend
04. Painting the Blue Eyes
05. In the Frevor's Frontier
06. Fever Pitch
07. Diamonds of Mankind
08. Riot Race
09. Lubricious Thoughts |
1980-luvun tulemisen aistii. Jos ei muusta niin kosketinsoittaja Naukkarisen lavapresenssistä. Twilighting käänsi kelkkansa stratovariusmaisen powermetallin maailmasta kertaheitolla vuosikymmenen taaksepäin. Uusi levy, Plague-House Puppet Show esittelee tukkarokahtavan bändin, joka ei kuitenkaan ole menettänyt mitään siitä laadusta, joka joka oli jo debyytillä kuultavilla. Kitarat jylläävät edelleen upeaan malliin ja Heikki Pöyhiä laulaa kuin parhaimmat suomalaiset hevikurkut konsanaan. Parhaina ralleina voisi heti mainita loistavan nimikkokappaleen, jossa on kaikki tarpeellinen. Kappaleessa on todellinen groove, miellyttävät kitarasovitukset ja loistavat melodiat. Aivan hehkeä pala.
Tällä albumilla on oltu suhteellisen lojaaleja kasarihardrokille melodioita ja koukkuja myöten. Tätä voisi pitää aika kuluneen kuuloisena ideana mutta sovituspuoli on kyllä tehty niin täydellisen nappiin, että kappaleiden olemus on jotain ihan muuta kuin pelkkää kivaa melodiaa ja siirappisia sanoja. Lähtökohtaisesti melodiakulut ovat aika tyypillisiä ja selkeitä keksintöjä. Hyviä sellaisinaan ne toki ovat ja erityisesti Ville Walleniuksen sävellyskynä on terävimmässä iskussa. Suurin tekijä tämän albumin loistokkuudessa tosin on tuottaja Anssi Kipon käsialaksi tulkitsemani sovitustyö. Juuri se viime kädessä on saanut kappaleet lentämään. Käden käänteessä yksinkertaisemman kuuloisestakin renkutuksesta tulee todellinen jalanvispaaja. Pieniä heittoja, käänteitä, kitaramelodianpätkiä ja välipaloja tarjoillaan tiuhaan tahtiin ja kappaleiden mielenkiinnon ylläpitäminen helpottuu huomattavimmissa määrin. Sovitustyön ansiokkuus tuo mieleen monet pop-musiikin tuottajagurut. Soundien käyttö on myöskin juuri niin ansiokasta kuin se vain voi olla. Kitaran ja koskettimien koko skaala käydään tällä Plague-House Puppet Show:lla läpi.
Lähellä poppiahan tässä kuljetaan niin aatteellisesti kuin tuotoksellisestikin. Kappaleista jokainen on myyvän kuuloinen hitti ja menevä pala. Eikö levyjä tehdäkin kaupallisessa tarkoituksessa? Nillitys poijes, rock-poliisit - kaupallisesta potentiaalistaan huolimatta heviähän tämä kuitenkin on. Siitä pitävät huolen loistava kitarointi ja ällistyttävä laulaja. Jännittävää on kuitenkin nähdä, mihin musiikilliseen suuntaan kulkee Twilightingin tie seuraavalla levyllä. Tämä taisi nimittäin sanoa jo 80-luvusta kaiken tarpeellisen.
18.10.2004, Eero Kaukomies |
|
