|
01. Do You Wanna See The Sun
02. Lobby
03. Sadly Unspoken
04. Did I Go Wrong
05. 6/8
06. Coming Home
07. Into The Heat
08. Really Something
09. Mothersong
10. Golden Angel
11. Dinosaur Spaceship
12. A Voice Of Divinity |
Mukavaa, että ruotsalaisen progen kermasta koostuvan Kaipan uudelleentulemisen myötä InsideOut Music (tai pikemminkin levy-yhtiön alamerkkinä toimiva Tempus Fugit) on innostunut julkaisemaan uudelleen yhtyeen nykyjäsenten vanhoja töitä (Kirj.huom. Nykyinen Kaipa koostuu yhtyeessä 1970-luvulla vaikuttaneiden Hans Lundinin ja Roine Stoltin ohella nuoremman polven progemuusikoista, joita edustavat Morgan Ågren, Jonas Reingold, Patrick Lindström ja Aleena). Tällä kertaa vuorossa on laulaja Patrick Lundströmin pääyhtyeen Ritualin toinen pitkäsoitto Superb Birth, joka ilmestyi alun perin omakustanteena neljä vuotta sitten.
Toisinaan on terveellistä arvioida asioita uudelleen, kun niiden tuoreuteen on saanut välimatkaa. Erityisen hyvää se on tehnyt Ritualin ”Superb Birthille”, joka tuntui ilmestyessään melkoiselta pettymykseltä. Sillä ei enää tuntunut olevan jäljellä sitä samaa viehätystä, jota yhtyeen ainutlaatuinen debyyttilevy ”Ritual” (1995) tarjosi. Debyytillään Ritual yhdisteli ainutlaatuisella tavalla Gentle Giant-vaikutteista progea Queenin, Led Zeppelinin ja Deep Purplen kaltaiseen hardrockiin, johon oli lisätty aimo annos kansanmusiikkivaikutteita, itse kappaleiden ottaessa inspiraationlähteensä Tove Janssonin Muumi-tarinoista.
Sitten Ritual onnistui hukkaamaan itsensä. Yhtye alkoi purkittaa toista levyään vuonna 1997, mutta heitti aikaansaannoksensa roskakoriin. Lisäksi Patrick Lundström, joka on ruotsalaisella mittapuulla katsottuna yhtyeen näkyvin jäsen, ryhtyi esiintymään musikaaleissa sekä toimi osana Blond-nimistä trioa, joka edusti Ruotsia Euroviisuissa vuonna 1999.
Kun yhtye julkaisi harharetkiensä jälkeen toisen levynsä, kävi hyvin pian ilmeiseksi, että Ritual oli sysännyt ”Superb Birthillä” progevaikutteet syrjään valtavirtamusiikin tieltä, joskin Queen- ja Led Zeppelin-vaikutteet saivat vielä jäädä kansanmusiikkielementtien kanssa muodostamaan tukipilarin yhtyeen ominaissoinnille. Uutena lisänä yhtye istutti sointiinsa erilaisia rytmilooppeja ja itämaisia vaikutteita.
Tänä päivänä kuunneltuna ”Superb Birth” ei kuulosta lainkaan hullummalta aikaansaannokselta, ja monin paikoin se vaikuttaa hyvin modernilta levyltä. Uusintapainoksesta huomaa myös miten ratkaiseva merkitys kappalejärjestyksellä on, sillä se poikkeaa alkuperäisestä omakustanteesta originaalin päätöskappaleen Do You Want To See The Sunin toimiessa nyt tehokkaana avausraitana. Jos ”Superb Birthille” yrittäisi keksiä jonkinlaista vertailukohtaa, voisi lähimmäksi päästä kuvittelemalla miltä ”Led Zeppelin III” kuulostaisi, jos se olisi tehty 2000-luvulla. Kyseistä vaikutelmaa ei ainakaan hälvennä akustisten instrumenttien käyttö eikä Patrick Lunströmin ääni, joka kuulostaa häkellyttävästi Robert Plantin ja Freddie Mercuryn risteytykseltä.
Vaikka Ritual oli muuttunut radikaalisti ”Superb Birthillä”, sitä ei voi pitää epäonnistuneena työnä. Mainion debyytin jälkeen yhtye ei halunnut toistaa reseptiään, ja se lähti uskaliaasti keksimään uudelleen itseään. Ja kuten me viime vuonna ilmestyneen pitkäsoiton Think Like A Mountain” tiimoilta hyvin tiedämme, Ritual onnistui yhdistämään siinä debyytin ja ”Superb Birthin” erilaiset elementit. Ja tuomaan sointiinsa lisää uusia vaikutteita.
04.08.2004, Kalevi Heino |
|
