|
01. We are the kids (We don`t care)
02. I crisis
03. Pop Stars
04. My baybeez number
05. Off the beaten track
06. No heart
07. Human interaction
08. Monotony
09. Good bye chastify
10. I don`t wanna live forever
11. Suzanne
12. Telephone song
13. I know a girl
|
Saksasta, Ruhrista kotoisin oleva District tahtoo kovasti takaisin 70 –luvun lopulle. Kornisti nimetty Don’t Mess With The Hard Punx tuntuukin olevan pieleen mennyt yritys palata ajassa yli 20 vuotta takaisin päin. Levy alkaa kappaleella We are the kids (We don’t care), joka kertookin levystä oikeastaan kaiken tarpeellisen. Kaljuuntuvat äijäparat yrittävät pistää haisemaan, mutta tekevät sen matkimalla yksi yhteen vanhaa brittipunkkia. Jos haluaa osoittaa kunnioitustaan punkin pioneereille luulisi parempiakin tapoja olevan kuin ankea lainailu. Bändi mainostaa omaavansa "punk as fuck" -asenteen, mutta näinkö sitä ilmaistaan? Tekemällä väsyneen kuuloista ja näköistä renkutusta? Aikoinaan punkissa oli vielä kyse asenteesta ja kapinallisuudesta, mutta nämä bratwurstit ovat kaukana molemmista. Kolmentoista kappaleen aikana District ei tarjoa energiaa, potkua tai hitustakaan omaperäisyyttä, eikä levystä muutenkaan saa mitään irti. Tämäkin on sitten onnistuttu saamaan oikein levy-yhtiön kautta pihalle, mikä pistää kyllä ihmetyttämään.
28.07.2004, Kari Sarlin |
|
