|
01. Overture
02. Sinister Rouge
03. Social Suicide
04. Atheist Peace
05. All There Is
06. Los Angeles Is Burning
07. Let Them Eat War
08. God's Love
09. To Another Abyss
10. The Quickening
11. The Empire Strikes First
12. Beyond Electric Dreams
13. Boot Stamping On Human Face Forever
14. Live Again (The Fall Of Man)
|
Kalifornialaisen Bad Religionin levyjen taso laski 90-luvun loppua kohden merkittävästi. Pari vuotta sitten julkaistu The Process of Belief merkitsi bändille uuden aikakauden alkua. Alkuperäisjäsen, kitaristi Brett Gurewitz liittyi bändiin takaisin ja bändi palasi Brettin pyörittämälle Epitaph Recordsille. Laulaja Greg Graffinin kanssa aiemminkin pääosan bändin musiikista kirjoittanut Gurewitz piristi koko bändiä ja sama linjaa jatkuu uusimmalla The Empire Strikes First levyllä.
Kun bändillä on takanaan 24 vuotta ja 13 levyä pystyy ammattitaidon kuulemaan myös levyltä. Suurin muutos on ehkä haikeus ja surumielisyys jota useammallakin kappaleella pystyy kuulemaan.Uuden levyn sävellykset ovat ajoittain suorastaan loistavia ja levyn 14:stä kappaleesta ei löydy yhtään huonoa yksilöä. Turhimmaksi rallatukseksi nousee hiukan yllättäen videobiisi Los Angeles Is Burning. Muutoin levyllä tarjoillaan hittiainesta toisen perään ja biisit, kuten Atheist Peace ja All There Is ja The Empire Strikes First ovat parasta Bad Religionia pitkiin aikoihin.
Sanoituspuolella ei jätetä mitään arvailun varaan. Kritiikkiä satelee oikeutetusti ja paljon useampaa tahoa kohtaan. Omansa saavat Bushin hallinto ja sen myötä USA:n ulkomaanpolitiikka, kristinusko ja media. Pelkästään biisien nimet kertovat varsin selkeästi mistä on kyse ja itse sanoitukset ovat, kuten Bad Religionilla yleensäkin, erittäin hyvin kirjoitettuja. Millekään paasauslinjalle ei lähdetä ja sanoituksiin on selvästi panostettu kunnolla.
Kuten kaikki muutkin Bad Religionin levyt jakaa tämäkin levy todennäköisesti kansan kahtia. Edelleen on ihmisiä, jotka pitävät bändiä tylsänä rämpyttämisenä ja osa nostaa koroketta hitusen entistä korkeammalle. Vaikka The Empire Strikes Back ei ehkä onnistukaan nousemaan klassisten Bad Religion –levyjen tasolle, kuuluu se ehdottomasti bändin parhaimmistoon.
20.07.2004, Kari Sarlin |
|
