|
01. Sugar Coated Sour
02. 43% Burnt
03. Jim Fear
04. *#..
05. Destro's Secret
06. The Running Board
07. Clip The Apex...Accept Instruction
08. Calculating Infinity
09. 4th Grade Dropout
10. Weekend Sex Change
11. Variations on a Coctail Dress
|
Jo vuonna 1999 julkaistua Calculating Infinity –levyä pidetään omassa tyylilajissaan (noisecore? Metalcore? Häh?) melkoisena merkkipaaluna. Yhtyeen musiikki on nimittäin hallitun kaoottista tavaraa. Osat vaihtelevat nopeasti, ja kappaleista puuttuu selkeät rungot. Musiikki on lähempänä tajunnanvirtaa kuin mitään muuta. Ja silti se potkii kiveksille ja kovaa. Adam Doll selittääkin levyn sisäkannessa kyseessä olevan yhtyeen tapa ilmaista tunteita, joita eivät oikein osaa hallita ja haluavat purkaa ne musiikin kautta. Tämän perusteella yhtyeellä on paljon ristiriitaisia tunteita.
Calculating Infinity nostaa musiikilliset elementtinsä monesta ilmansuunnasta, pääasiallisen lähteen ollessa kuitenkin se raskas metalli. Kotisivujen mukaan soundi löytyy yhdistelemällä uuden koulukunnan hardcorea, progressiivista metallia sekä free-jazzia. On kunnioitettavaa, miten yhtye voi olla saman kappaleen aikana esim. jazzia ja Meshuggahia (43% burnt kappale demonstroi tämän hyvin). Eli tunnelmissa mennään laidasta laitaan, ja kaiken lisäksi melkoisella tempolla. Tahtomatta tulee mieleen myös Mike Pattonin Mr.Bungle –yhtyeen edesottamukset, vaikka The Dillinger Escape Planilta puuttuu kaikki se iloisuus, jota Mr.Bunglen musiikkiin sisältyi. The Running Board voisi olla suoraan vaikkapa Mr.Bunglen Disco Volante –levyltä. Ei siis kait mikään ihme, että Patton on vieraillutkin Dillinger Escape Planin EP:llä Irony Is a Dead Scene vierailevana vokalistina.
Pakko todeta, että TDEP koostuu kyllä hyvin taitavista kavereista, sillä musiikin ollessa näin sekopäistä joudutaan varmasti jokainen tahti ja isku laskemaan, jotta kaikki päätyisivät samaan aikaan tahdin ykköselle. TDEP pitää paketin mahtavasti käsissä, ja saa kaaoksen jopa kuulostamaan helpolta. Ei siis aivan pieni saavutus. Lisäksi Calculating Infinitylle on taiottu erittäin hyvät soundit, jotka tuovat lisää terää yhtyeen jo muutenkin kulmikkaaseen materiaaliin.
Yksi asia on varmaa: TDEP ei ole missään tapauksessa helppoa musaa. Allekirjoittaneellekin kesti pitkään päästä jotenkin tähän levyyn sisään, ja sen jälkeen oli vaikea lähteä perustelemaan, että miksi tästä levystä pitää niin kovasti. Eli siis ensimmäisillä kuunteluilla voi levy kuulostaa vain päättömältä jarruttelulta ja äkkikiihdyttelyltä vokalistin huutaessa järkensä pihalle, mutta useampi kuuntelu onneksi paljastaa levyn olevan aivan jotain muuta. Mutta tyylilajistaan johtuen ei Calculating Infinityä voi kuunnella joka päivä. Ei siis missään nimessä kauniin kesäpäivän soundtrack.
Mikäli haluaa todellakin haastavaa kuunneltavaa, on Calculating Infiny erittäin hyvä ratkaisu. Mutta ei heikkohermoisille.
31.05.2004, Niko Kaartinen |
|
