Kansitaide Desolate Shrine
Deliverance from the Godless Void
CD
[ Dark Descent Records ]

( 8 )
Osta levy LEVYKAUPPA Äxästä! Osta CDON:ista
01. The Primordial One
02. Lord of the Three Realms
03. Unmask the Face of False
04. The Waters of Man
05. The Graeae
06. Demonic Evocation Prayer
07. The Silent Star
08. ...of Hell

Seitsemän vuotta täyttänyt Desolate Shrine jatkaa vakuuttavan ja äärimmäisen tummasävyisen äärimetallisekoituksen parissa. Vaikka termi äärimetalli monia ärsyttääkin, on se tässä tapauksessa sanana paikoillaan, sillä Desolate Shrine ei taivu puhtaasti sen enempää blackin, deathin tai funeral doomin lokeroon yksistään, vaan vyöryttää näistä kaikista parhaita osatekijöitä osaksi kokonaisuutta. Lopputulos on, jälleen kerran, onnistunut vaan ei ongelmaton.

Primus motorina toimiva LL eli "kavereiden kesken" Deso-Late on loihtinut koskettimien pohjalta sellaisen murskaavuuden lekan, että oksat ja raajat pois. Syntikat ja urut toistavat julmuuksien äänivallia kuulijaa lannistaen. Myös rumpaloinnista ja kielisoittimista vastaava monitaituri on manannut paikalle synkkyyden mustanpuhuvat riffittelyt, jotka iskevät silmää vuoroin kaikille edellä mainituille alagenreille.

Napakasti iskevät rummut tuovat ruumiita teuraalle niin blastbeatin kuin hidastelevan paukutuksen epäpyhässä synteesissä. Onkin melkein helpompi luetella asioita äärimetallista, joita tällä levyllä ei ole kuin seikkoja, joita mukana on.

Laulupuoli on jaettu tuttuun tapaan yhtyetovereiden RS ja MT kesken, jotka tunnetusti vaikuttavat underground-sektorilla myös muissa bändeissä keskenään vaikuttaen. Kuriositeettina mainittakoon, että kumpikin tällä levyllä kurkkuaan kurittava laulusolisti vastaa rumpaloinneista muissa bändeissä, muttei Desolate Shrinen tapauskessa. Ja miten laulusuoritukset sitten menevät? Öristen, äristen ja kuolonääniä karjuen. Ei kuitenkaan niin selkeästi erottuen, että kukakin on äänessä milloin ja miksi. Ehkä hyvä niin.

Vaikka mustuus ja raskaus ovat Desolate Shrinen tapaan tutusti hallussa, alavireiset kitarat ja tumma soundimaailma jättää levystä hieman hankalasti hahmotettavan kuvan. Tiedä sitten johtuuko oman äänentoistolaitteistoni asetuksista, mutta levyn kappaleet soivat soundien ehdoilla, mikä ei ole aivan ongelmaton homma. Levyltä nimittäin uupuu tietynlainen terävyys ja erottelevuus, jota selvästi etenkin kiekon nopeammat deathmetalmaiset riffit mielestäni kaipaisivat. Makuasioita, tiedän, mutta nyt ulosanti jää hieman liiankin sohjoiseksi ja epäselväksi.

Toinen lievä moite koskee miksausta, sillä ainakin osassa kohdista laulu tuntuu jäävän hieman paksun kitaravallin alle. Repivyys ei siis nouse aiva niin pinnalle kuin toivoa voisi. Ei asia varsinaisesti häiritse, mutta olisin mieluusti kuullut äänten repivyyden enemmän kappaleiden pinnalla.

Itse itseäni toistaen, mutta Deliverance from the Godless Void tuntuu rakentuvan enemmän hyvän (synkän) tunnelman varaan kuin yksittäisten riffien tai kappaleiden voimaan nojaavasti. Onko tämä sitten moite vai kehu, se jääköön jokaisen omaksi päätökseksi. Itse kaipaisin enemmän Deso-Laten riffien hyödyntämistä ja tarkempaa erottelua, sillä nyt ne jäävät liian usein sivurooliin.

Levyä on vaikea sisäistää vain muutamalla kuuntelulla etenkään yksityiskohtien saralla, joten kiekko vaatii lisäkuuntelua jatkossakin. Hyvä teos kaikkiaan, vaikkei mielestäni aivan edellisen kiekon tasolle nousekaan.



02.12.2017, Serpent
Muita levyarvioita Imperiumissa Lisää »
The Heart of the Netherworld
The Heart of the Netherworld
[ CD ]
The Sanctum of Human Darkness
The Sanctum of Human Darkness
[ CD ]
Tenebrous Towers
Tenebrous Towers
[ CD ]
https://desolateshrine.bandcamp.com/ https://www.facebook.com/desolateshrine Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Osta CDON:ista Osta Levykauppa Äxästä Lukukertoja : 1191
Palaa »